maanantai 2. joulukuuta 2013

Joulukalenteri: 2. luukku


Tervehdys kaikki Poni-Hakalaiset!

Teitä tervehtii Gazella eli Gasse muutaman vuoden tauon jälkeen. Pienen ponin elämässä on tapahtunut paljon asioita sen jälkeen, kun lähdin Poni-Haasta eläkkeelle. Aika tarkalleen kaksi vuotta sitten pääsin lyhyen Keski-Suomen pyörähdyksen jälkeen siihen viimeiseen omaan loppuelämän kotiin.


Kotini on pieni maalaistalli Itä-Uudellamaalla, ihanan rauhallisella paikalla keskellä maalaismaisemaa. Tallilla ei juuri ulkopuolisia ihmisiä käy, pääsääntöisesti omistajaperheeni hoitavat itse meitä hevosia. Rauhallinen ympäristö onkin minusta oikein leppoisa ja mukava. Hevoskavereitakin täältä löytyy, laumamme ylin valtias, sh-tamma Essi sekä lauman ”orin” virkaa pitävä shettis Opsu (joka kuitenkin on tamma mutta vähän sellainen pulliainen ja isottelija minun mielestäni :) ). Mutta yhtä kaikki, kivaa meillä on kirmata yhdessä…


Oma ihmiseni on 10-vuotias Milja-tyttö, joka tykkää minusta tosi paljon ja pitää minusta hyvää huolta. Olen sitten vastapalvelukseksi hänelle opettanut yhtä ja toista ratsastuksen saralla sekä ponin oikeaoppisesta hoitamisesta. Hän puuhailee kanssani usein kaikenlaista mitä nyt ponitytöt yleensä, letittelee harjaa, harjailee tarhassa, rapsuttelee ja antaa nameja.


Tosin ihan aina hän ei ole ollut ilahtunut valkoisen ponin aikaansaannoksista… ;)


Viihdyn laumani kanssa erittäin hyvin, päivät kuluvatkin rattoisasti kun saamme toteuttaa hevosen elämää mahdollisimman luonnonmukaisesti. Oman ihmiseni äiti on halunnut tarjota meille hevosille mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet elää ja olla. Siksipä me saammekin ulkoilla suurimman osan vuorokaudesta ja heinää on tarjolla vapaasti (mikä sopii minulle vallan mainiosti). Emme myöskään kuluta aikaa tavallisessa neliötarhassa vaan meillä on käytössä poluksi aidattu rata, jonka varrelta löytyy useita ruokintapisteitä, hieman vaikeakulkuisempaa polkua kivien ja tukkien muodossa, jotta jalkamme pysyvät vetreinä ja se kaikkein ihanin minusta, pylväs johon on kiinnitetty kaikenlaisia harjoja. Aah, sitä ihanuutta kun keväällä pääsimme rapsuttamaan irtoavaa karvaa niihin :)

Minulla ratsastetaan nykyään harvakseltaan, mutta usein pääsen juoksemaan vapaana kentälle, kaverin kanssa se vasta on hauskaa!


Teemme myös mielen virkistykseksi kävelylenkkejä läheisen joen rantaan peltojen poikki, se on aina vähän jännittävää, mutta kuuliaisen ponin lailla seuraan tarkasti mihin oma ihmiseni minua taluttaa.


Elämä siis hymyilee ja on onnellista ja leppoisaa pitkän työuran siellä Poni-Haassa tehneelle ponille. Kiitän kaikkia fanejani ja toivotan kaikille oikein mukavaa joulun odotusta! ♥
 -Gazella-

teksti ja kuvat (c) Päivi Pirhonen , kiitos!

5 kommenttia:

  1. Oi ihana Gasella, se on kyllä ansainnut tuollaiset leppoisat eläkepäivät!

    VastaaPoista
  2. Voi gasse! On kauhea ikävä tuota pientä valkoista ihanuutta! :( mutta oli kyllä ihan parasta kuulla mitä gasselle kuuluu! Kymmenen vuotta ratsastin ponihaassa ja kyllä gasse se ykkös poni aina oli! Harmittaa vaan vähän että ei päässyt aikaisemmin eläkkeelle meinaan jos joku sen olisi ansainnut niin Gazella! Mutta yhtä söpö se on kuin aina <3 kaikkea hyvää rakkaalle Gazellalle olette onnekkaita kun saitte maailman parhaan ponin omaksenne! :)

    VastaaPoista
  3. Gasse<33 menin ekan tunnin poni-haassa gassella, se oli lempparini siellä:333

    Kunpa se ei ois ikinä lähtenyt:(
    Mut onneks sillä on kaikki hyvin:)

    VastaaPoista
  4. Gassen eläkeläiselämä kuullostaa tosi ihanalta :)

    VastaaPoista
  5. Menin Gassella melkein aina. Se on ansainnut ton paikan! Kaikkea hyvää sille :) <3

    VastaaPoista