Hyvästi Gera!

Perjantai-iltana koettiin suuri menetys, kun tallin ainut valkoinen kauraturpa Gera pääsi viimeiselle matkalleen. Jo kauan ilmenneet ähkyoireet voimistuivat ja hevonen jouduttiin viemään klinikalle. Geralla oli ilmeisesti ollut jo kauemmin vikaa suolirakenteissa. Vaikka alkuun kaikki alkoi vaikuttaa jo lupaavammalta, myöhemmin illalla ruuna oli päästetty pois tuskistaan, joihin ei mikään keino enää auttanut.

Sinä tulit suoraan sydämeeni, 
sinä toit lohdun murheeseeni. 
Sinä olit pieni, mutta silti suuri niin, 
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.

Koskaan ei arvata oinut vois, 
että yö seuraava viimeinen ois 
Nyt vain muistot rakkaat mulle jäi 
Sinua kovasti kaipaan, ystäväin.

”Tuo pelokas, mutta utelias katse joka päivä, kun astuin karsinaan. Silkkinen turpa, suuret silmät, pehmoiset korvat. Valkoinen hevonen on usein raskas taakka. Gera ei ollut taakka. Jaksoin puunata sen joka päivä alkuperäiseen väriinsä. Ainakin yritin. Joskus paremmin, joskus vähän huonommin.Se vei joskus useita tunteja, mutta kaikki oli sen arvoista. Korvista häntään asti mudan peitossa, harja mudasta koostuvilla rastoilla. Juuri, kun hevonen oli saatu pestyä, saattoi hän hankkia uuden peitteen karsinassaan. Se ei haitannut. Tärkeintä oli, että likaisen ulkokuoren alta paljastui puhdas sydän.

Muistot pysyvät ikuisesti. Ne kerrat, kun Gera on vetänyt minua perässään tallin takapihalla. Tai pyörinyt karsinassaan kauhuissaan loimen kiinnitystarroista. Gera kuitenkin luotti ihmisiin. Tökki turvallaan vesikarsinassa, kylmä vesi oli niin kamalaa. Kerran kuljimme pihalla taluttaen. Pimeässä. Kaikkien mörköjen keskellä. Hevonen ei säpsähtänytkään, töni vain suloisesti turvallaan. Kuin kysyen, että olemmehan turvassa. Se oli luottamusta.

Se hyvän mielen tunne, kun saa vaikeankin hevosen kulkemaan hyvin, oli valtava. Ja tuon valkoisen kauraturvan ansiota. Niin yritteliäs, niin sympaattinen. Ja todella rakas. Kunpa saisin vielä kerran silittää turpaasi ja kuiskata tämän kaiken korvaasi. 
Olet rakas.”-Rakkaudella, Vendi

Sinua jäävät kaipaamaan hoitajasi Vendi, Minna ja Siru sekä koko tallin väki. Hyvää matkaa❤