lauantai 17. lokakuuta 2015

Onni matkassa - treeni alkaa

Tässä juttusarjassa seuraamme Onnin elämää Ypäjällä Jatan ja Emilian matkassa. Onni lähti ylläpitoon syyskuussa ja palaa luultavasti ensi vuoden puolella takaisin tuntihevosen töihin.

Treeni alkaa

Viime viikolla tiistai-illan hämärtyessä kääräisin Onnille sen ehkä ensimmäiset pintelit jalkaan ja heitin tyylikkääksi klipatun pyllyn päälle viltin. Suuntasimme mm. Anne- ja Pirita-opettajien valmentajan Kikin tunnille. "Pienessä" maneesissa (Poni-Haan maneesin kokoinen wanha maneesi, näistä Ypäjän neljästä pienin) oli hieman hulina käynnissä ja osa keskittymisestä meni siihen, mutta hyvin me saatiin lopulta kuitenkin käyntiväistöt, pysähdykset ravista ja laukannostot tehtyä.
Me ollaan vähän säästelty Onnia ja varottu ettei laiteta sille liian raskaita tai vaikeita tehtäviä että saataisiin vaan mentyä hyvällä fiiliksellä eteen ja pidettyä työmotivaatiota olemassa, mutta Kiki tuumasi että sitten tehdään laukannostoja käynnistä, kyllä se siitä sitten oppii. Ei me kertaakaan päästy suoraan käynnistä laukkaan mutta kyllä se laukkaan pääseminen helpottui vähän.

Torstaina sitten hypättiin, minä ensin iltapäivällä opiston punarautiaalla suokkilapsella meidän ryhmänohjaajan tunnilla ja sitten illalla samaa rataa samassa hallissa saman open tunnilla, mutta eri punarautiaalla. Oltiin jo ihan valmistauduttu vauhdikkaaseen menoon, mutta Onni yllätti kaikki. Onni meni yli kaikesta mitä pyysin, mutta oli enemmänkin vähän hidas kuin yhtään villi. Vasta vikaan tehtävään se vähän syttyi. Radalla kuitenkin jokaiselta tehtävältä tultiin alas myötälaukassa ja hevonen kääntyi hyvin, toisin kuin sileällä laukassa. Ympyrällä se lähtee usein toiselta pitkältä sivulta oikein ampaisemaan kohti toista, toivoen selvästi että joko hädissään otettaisiin se käyntiin tai että pääsisi pullahtamaan toiseen suuntaan. Toistaiseksi sitä ei ole onnistanut, katsotaan kauanko se jaksaa jatkaa...



On muuten jännää kävellä metsätiellä niin pimeässä ettei hevostaan näe, saatika sitten tietä, mutta Onni taisi nähdä mua paremmin kun pysyttiin tiellä ja päästiin valkkujen jälkeen talliin vajaan kilometrin päähän ilman sen suurempia kommelluksia. Estetunnilta palattaessa luokkakavereiden hevoset vähän riehaantuivat, mutta fiksu Onni kiltisti seisoi ja odotti että kaveri sai hevosensa pois ojasta.

Seuraavilla koulutunneilla ollaan saatu muutama hyvä laukannosto ravista, hyviä käyntiväistöjä, päästy ravissa lävistäjä suorana ja laukassa pätkiä peräänannossa. Ollaan me vissiin jotain tehty oikein kun Onni ilmoitti että nyt ei jaksa enää kantaa ja koitti juosta alta koko tunnin. Kikikin totesi että kyllähän tämä ensimmäinen kuukausi menee vähän niin ja näin, mutta kyllä se alkaa sitten jaksaa paremmin.
Perjantaina väsynyt heppa sai ulkoilla koko päivän ja auringonlaskun aikaan käytiin peltojen keskellä kävelemässä melkein tunnin lenkki. Oli aika zen-fiilis seistä rauhallisen hevosen kanssa katsomassa ehkä viiden metrin päässä rauhallisesti laiduntavia peuroja. Huomenna katsomaan pukitetaanko Jatta ojaan jos käydään hiittisuoralla laukkaamassa :)

-Jatta

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Vastauksia kysymyksiin

Postauksessa Uusia vanhoja hevosia pyysimme lukijoita kysymään asioita, joihin he haluaisivat meiltä vastauksen. Tässä vastauksia kysymyksiin, joita olemme saaneet. Kysymykset käsittelivät hyvin erilaisia aiheita, joten olemme jaotelleet ne muutaman yläotsikon alle.

Tallin ponit ja hevoset

Kuinka vanha Kikka on ja minkä rotuinen?
Tähän kysymykseen emme valitettavasti osaa vastata, sillä Kikan tietoja ei löydy ainakaan suomalaisista hevostietokannoista.

Kikka


Olivatko Rölli ja Steven jotenkin sukua?
Rölli ja Steven eivät olleet sukua keskenään. Rölli tuli tallillemme ollessaan nuori, 4-vuotias poni, Steven taas muutamia vuosia myöhemmin yhtä aikaa Söpön kanssa.

Mikä on ponituntien pituus- ja painoraja?
Tallillamme ei ole määritelty tarkkoja pituus- ja painorajoja poneille, vaan opettaja katsoo ratsastajille aina sopivan kokoiset ratsut jokaiselle tunnille. Kun ratsastaja voi esimerkiksi pituutensa vuoksi ratsastaa enää isoimmilla poneilla, on aika siirtyä hevostunneille. Paino, jonka poni jaksaa kantaa, riippuu hyvin paljon sen rodusta, ruumiinrakenteesta ja lihaskunnosta. Poneja ei kuitenkaan haluta rasittaa laittamalla niiden selkään isoja ratsastajia jatkuvasti (vaikka ne jaksaisivatkin niitä kantaa), koska ponit menevät paljon tunteja. Näin ne pysyvät kunnossa paremmin.



Miksi Poni-Hakaan ei tule toista shettistä?
Me blogin kirjoittajat emme pysty tähän kunnolla tallin puolesta vastaamaan, sillä emme ole millään tavalla vastuussa hevoshankinnoista. Puskaradio on kuitenkin kuullut juttua, että tallillemme etsitään juuri pientä ja kilttiä ponia. Sopivien hevosten osto ratsastuskouluun on kuitenkin aina hankalaa ja aikaavievää, joten asian suhteen on oltava kärsivällisiä.

Mitä rotuja Ufossa on?
Ufo on tilastohevonen eli sen vanhemmista tai niiden roduista ei ole kirjattu tietoja. Tällöin emme voi varmuudella sanoa, mitä kaikkia rotuja se edustaa.  Ufo on syntynyt Latviassa vuonna 2006.


Ufo



Onko jo tiedossa ketkä olisi seuraavaksi lähdössä eläkkeelle ja milloin?
Talliltamme lähtee poni tai hevonen eläkkeelle silloin, kun se ei jaksa tai voi tehdä tunteja enää normaaliin tapaan ja sille löydetään hyvä koti. Tähän vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti sen tilalle saadaan hankittua uusi hevonen, niin ettei jäljelle jääviä rasiteta liikaa. Aina pelkkä ikä ei kerro mitään hevosen jaksamisesta tunneilla, sillä monia hyviä tuntihevosia jaksaa tehdä helppoja tunteja vielä pitkään. Tallimme vanhimpia ratsuja ovat Roy (18v.), Pete (21v.), Zombi (20v.) ja Prinssi (21v.). Jossain vaiheessa niiden on aika siirtyä pois tuntikäytöstä, mutta tarkkaa aikaa ei blogitiimillä ole tiedossa.

Ketä tallissa olevat uudet hepat ovat?
Talliimme on saapunut useita uusia tuntihevosia.
Turbo on punarautias ruuna, oikealta nimeltään Turbo Intercooler ja se on syntynyt vuonna 2005.
Lady, oikealta nimeltään Lady Croft on vuonna 2003 syntynyt hannoverilainen. Aku on kuusivuotias ruuna, josta blogitiimikään ei vielä tiedä muuta. Uusista hevosista tehdään tietenkin esittelyt myöhemmin.

Hevosen hoito

Kuka on ponien hoitajavastaava?
Hoitajavastaavina toimivat tällä hetkellä Anna-Liisa ja Tiina. Heitä voit kysellä tallilla ja he osaavat parhaiten kertoa hoitamiseen liittyvistä asioista sekä tietävät ketkä tarvitsevat hoitajaa.

Pitääkö väite "hevonen tulee harjata niin hyvin ettei se pölise mistään kohdasta" paikkaansa?
Hevonen tulisi harjata huolellisesti ainakin kerran päivässä, ja kun hevonen on hyvin harjattu, sen karvan seassa ei ole enää liikaa eikä se silloin pölise taputtaessa. Myös hyvin kurainen hevonen täytyy harjata huolellisesti, jotta sen varusteiden alle ei jää likaa, joka voisi aiheuttaa sille ikäviä hiertymiä. Hyvin hoidetun hevosen karva on terve ja kiiltävä, ja huolellinen hevosenhoito kuuluu hyvin hevosmiestaitoihin, joita olemme ratsastuskoulussa oppimassa.



Saako hevosia letittää tunnille?
Tallimme säännöissä ei mainita asiasta mitään, mutta yleisesti hevosia ei letitetä tunnille. Turha harjan letittäminen saattaa katkoa jouhia ja tehdä siitä huonokuntoisemman, joten pyrimme välttämään sen turhaa repimistä. Jos kuitenkin haluat harjoitella esimerkiksi kisanutturoiden tekemistä, voit kysyä siihen luvan omalta opettajaltasi ennen tuntia. Kysy rohkeasti myös jotakuta tallimme kokeneemmista hoitajista auttamaan, jos et osaa! Tällä hetkellä tallillamme ei ole Prinssiä lukuunottamatta yhtään hevosta, jonka harjan annettaisiin kasvaa ja joka vaatisi jatkuvaa letittämistä.

Miten keltaiset läikät puhdistetaan hevosesta?
Kimoilla hevosilla saattaa olla joskus esimerkiksi yön jäljiltä kyljissään keltaisia läikkiä, jotka ovat tarttuneet karvaan hevosen maatessa ja pissan tarttuessa sen vaaleaan karvaan. Nämä lähtevät parhaiten pyyhkimällä märällä sienellä. Oikein puhtaaksi hevosen saa pesemällä sen juoksevalla vedellä ja käyttämällä esimerkiksi juuri kimoille hevosille tarkoitettua kimoshampoota. Harjaamalla läikät lähtevät huonommin, sillä väri on kiinni karvassa.


Muuta

Voiko Poni-Haan sivuille lähettää hevosista kuvia?
Poni-Haan tallin sivuilla on lyhyt esittely kaikista poneista ja hevosista. Näissä esittelyissä on ratsuista pääkuva, ratsastuskuva ja hyppykuva. Kaikista ei näitä kolmea kuvaa valitettavasti vielä löydy ja osa niistä on hyvin vanhoja. Jos sinulta löytyy hyviä kuvia, voit lähettää niitä Niinalle osoitteeseen niina.rodionoff@gmail.com. Jos sinulla on kuvasivusto, linkki riittää.

Kuinka osaava täytyy olla jotta voi aloittaa kisaamisen?
Jotta voi alkaa kisaamaan, tulee C-merkki olla suoritettuna kokonaisuudessaan. Joissakin kisoissa on mahdollista suorittaa merkkiä, joten vastaisimme että niin osaava, että saa merkin läpi :) Tallillamme järjestetään myös minikisoja, joissa helpoissa ohjelmissa saa käyttää myös taluttajaa. Näissä kisoissa pääsevät myös kokemattomammat ratsastajat kokeilemaan taitojaan!



Mitkä ovat parhaita hevoskirjoja, joita olette lukeneet? Entä parhaat leffat? 
Näin ponihakalaisena täytyy sanoa, että tallin perustajan Chrisse Fagerströmin kirjat Poni-Haan alkuajoista ovat parhaimpia lukemiamme heppakirjoja. Esittelyt näistä kirjoista löydät myös blogista tämän linkin kautta. Muita blogitiimin suosikkeja ovat Kyra Kyrklundin ja Jytte Lemkowin kirja Kyra ja ratsastuksen taito, joka havainnoillistaa selkeästi myös ratsastuksen perusasioita ja samalla Kyran omaa historiaa ja taustoja.
Hevosaiheisista leffoista parhaita ovat olleet Uljas Musta sekä Disneyn Spirit - villi ja vapaa.

Tuleeko tänä vuonna joulukalenteria?
Tämän vuoden joulukalenteri on jo suunnitteilla. Toiveita ja ideoita voi kommentoida tämän postauksen kommentteihin.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Minikisat

Ensimmäiset minikisat ratsastettiin 27.9. Kyseessä olivat siis ensimmäiset kisat niille, jotka eivät ole aiemmin kisanneet. Kisoissa oli kaksi helppoa ohjelmaa, raviohjelma sekä perusmerkkiohjelma. Apuna sai käyttää radan esilukijaa sekä taluttajaa, paitsi jos suoritti perusmerkkiä.

Kisat olivat hieman erilaiset kuin normaalit Poni-Haan kilpailuharjoitukset. Järjestäjät olivat osittain eri henkilöitä ja aikataulut olivat joustavat. Kisaajat eivät päässeet tällä kertaa toimihenkilötehtäviin, vaikkakin radan rakentamista ja purkamista harjoiteltiinkin. Joku totesikin, ettei ollut koskaan nähnyt näin nopeaa radan purkua kisan jälkeen.

Kilpailupäivä oli täynnä jännitystä, tottakai kun ensimmäistä kertaa kisattiin. Hyvässä yhteishengessä sekä hoitajien avustuksella ratsut saapuivat maneesiin ajallaan ja järjestelyt tuntuivat toimivan hyvin. Ja mikä parasta kilpailupäivässä, kaikki ratsastivat ohjelmat hyväksytysti läpi!

Kisoissa jaettiin jokaiselle osallistujalle ruusukkeet. Lisäksi kummastakin luokasta palkittiin sinnikäs sisupussi ja hyvät tiet tehnyt ratsastaja. Molemmista luokista palkittiin yhteensä yksi erityisen tyylikäs ratsastaja sekä tsemppari, joka osoitti hyvää hevosmiestaitoa ja oli erityisen ystävällinen ja kannustava muita kanssakilpailijoita kohtaan.

Tuomarina toiminut Anne Nuutinen lupasi, etteivät minikisat jääneet ainoiksi, joten tervetuloa mukaan uudestaan uudet sekä nyt jo konkarit minikisaajat!


Perusmerkki-luokan palkintojenjako
Raviohjelma-luokan palkintojenjako


torstai 1. lokakuuta 2015

Onni matkassa - Uusi alku

Tässä juttusarjassa seuraamme Onnin elämää Ypäjällä Jatan ja Emilian matkassa. Onni lähti ylläpitoon syyskuussa ja palaa luultavasti ensi vuoden puolella takaisin tuntihevosen töihin.

Uusi alku 

Perjantaiaamuna puoli yhdeksältä vein punarautiaan suokkiruunan meidän ekalle yhteiselle estetunnille. Vähän tuli esteistä lisäkierroksia ja me suorastaan lennettiin kaiken yli... Sitten vein Hyrrän pikapikaa talliin ja lennettiin katsomaan jo talliin vietyä Onnia.

Olen siis opiskelemassa ratsastuksenohjaajaksi Ypäjällä, ja Onni tuli ylläpitoon minulle ja luokkakaverilleni Emilialle. Meillä alkaa keväällä työharjoittelu ja tarkoituksena sitä ennen treenata ja kisata Onnin kanssa niin paljon kuin ehditään.

Nyt on vajaa viikko takana, ja muutos on jo ihan valtava. Poni-Haassa viimeisimmät käyttöohjeet taisivat olla, että houkuttele Onni ovelle heinällä, vie suitsilla vesariin, laita siinä. Täällä se ei ole kunnolla edes luimistellut kertaakaan, sen voi harjata irti karsinassa, tulee tarhasta ja karsinassa korvat hörössä vastaan, painaa päätä syliin raavittavaksi. Mielellään se tuntuu töitäkin tekevän kun on vähän vaihtelua.
Yksin maastoilu on vielä aika jännää, pieni pör pör pör kuuluu aina mennessä. Mutta selvästi kisahevosainesta siinä on, viikonloppuna oli kansalliset estekisat ja rekkoja ja koppeja ja hulinaa sen mukaisesti ja me käveltiin pitkin ohjin kaiken keskellä eikä yhtään hirvittänyt!

Perjantaina olisi ensimmäinen tunti vuorossa, katsotaan mitä mieltä ammattilainen on meidän viikon aikaansaannoksista.

-Jatta