keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Ratsastuskouluoppilaiden mestaruudet 2015: Kouluratsukoiden esittely



Lahden Ratsastajat järjestää Ratsastukouluoppilaiden mestaruuskilpailut 31.7. - 2.8.2015.
Tuttuun tapaan esittelemme blogissa Poni-Haan joukkueen, tällä kertaa kahdessa osassa. Tässä siis kisoihin lähtevät kouluratsukot!

Käy myös kurkkaamassa Instagramissa ennakkotunnelmia #teamPHonirti. Samalla tunnisteella löydät viikonlopun aikana ajankohtaiset päivitykset Takkulan tapahtumista. Blogiin postaamme päivittäin koosteen illalla.

Maisu Björkbom - Lempi


Maisu ja Lempi Takkulassa vuonna 2014. 

Olen Maisu Björkbom ja ratsuni on upean raamikas tamma Platyna II.
Jo ensimmäisellä ratsastuskerralla Lempi leiskahti kertaheitolla, olin löytänyt uuden kisakaverin! Lempin vahvuudet ovat näyttävä koko, laajat liikkeet, hyvä peruskoulutus ja monipuolinen osaaminen, ratsastettavuus ja nimensä veroinen lempeä luonne, tuttu ja turvallinen hevonen.

Olemme ratsukkona osallistuneet useisiin seuran koulukisoihin ja Takkulaankin lähdemme nyt kolmannen kerran! Tänä vuonna hevosten lomien jälkeen kisoihin valmistautuminen on ollut hevoslähtöistä, kiireetöntä ja hyvin fokusoitua. Valmennustunneilla on ollut selkeä punainen lanka, positiivisuus ja onnistumisien kautta rakennettu varmuus ratsastamiseen. Erityiskiitos jo tässä vaiheessa menee tallille siitä, että olemme saaneet pitää kisahevoset vain meidän käytössä!
Lempi on ollut hyväntuulinen, pirteä, herkkä ratsastaa. Olemme lähdössä hyvällä flowlla kohti Takkulaa!

Minna Riitala- Gina

Minna ja Gina Kumpumäellä 1-tason kisoissa alkukesällä.


Olen Minna Riitala, Poni-Haan Ratsastajat ry:n jäsensihteeri. Kisaratsuni on 7-vuotias tamma Gina, joka on ehkä maailman ihanin hevonen :) Osallistumme Takkulassa kouluratsastuksessa aikuisratsastajien luokkaan.

Opettajieni Piritan ja Annen kanssa miettiessämme minulle kisaratsua oli ensimmäisenä vaihtoehtoina Lempi, jolla olen käynyt Takkulassa jo kahtena vuonna. Lempi-kuvioon haluttiin kuitenkin vaihtelua ja kisaratsuksi kokeiltiin Anttia. Antti on hieno hevonen, jolta löytyy näyttävyyttä ja osaamista riittävästi, mutta kisaratsuna se todettiin minulle liian haastavaksi. Pituuteni vuoksi minulle ei myöskään ihan pikkuratsu sovellu, joten seuraavaksi päädyimme testaamaan Ginaa.

Olin jo aiemmin kisannutkin Ginalla seuramme sunnuntaikisoissa, mutta epävarmaa oli onko se valmis lähtemään Takkulan karkeloihin. Gina on kuitenkin niin upea, että halusin alkaa treenata sillä, vaikka en vielä tänä vuonna sillä Takkulaan pääsisikään lähtemään. Vain pari päivää ennen kisoja näyttää nyt siltä, että matkaan lähdetään.
Hevosten laidunkauden jälkeen olen harjoitellut Ginalla tiiviisti. Harjoitukset ovat sujuneet Piritan opastuksessa johdonmukaisesti ja hevosta kunnioittaen. Vahvuutenamme on raviohjelma. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun saan ratsastaa Ginalla ja on suuri kunnia päästä kilpailemaan sillä Takkulaan. Tulevaisuuden haaveenani on, että yhteistyömme saa jatkua myös kisojen jälkeen. 

Lusse Lindholm - Ametist


Lusse ja Ametist koulukisoissa marraskuussa 2014.

Olen Lusse, tallimme konkari ja aikuisratsastaja. Kisoihin lähden Ametistin kanssa. 
Ametist on seitsemänvuotias tamma, jolla kisakokemusta on takana vain noin vuoden verran. Se on hyvin kehityskelpoinen ja kuuliainen hevonen, jolla on kiva luonne ja jota on muutenkin kiva käsitellä. Kisapaikan käytöksestä ei voi vielä sanoa mitään kun hevonen ei muualla ole kisoissa ollut. Onneksi Ametist ei ole kuitenkaan hirveän herkkä lähtemään ja toivon mukaan osaa käyttäytyä kisoissa yhtä mallikkaasti kuin kotona. Hevosen käytös vieraassa paikassa onkin jännittävin osuus kisoissa, jos se käyttäytyy hyvin, meillä on mahdollisuus hyvään rataan.
Ametistin vahvuus on sen tasaisuus. Se ei ole mikään liitokavio, mutta koko ajan ratsastamalla tahtia ja rentoutta se kyllä suorittaa hyvin. Heikkoutena hevosella on sen askelten kiireisyys ja se, ettei se kanna itseään kovin luontevasti.
Kun Mette lähti, olin vailla kisahevosta. Lähdin kokeilemaan eri hevosia ja Ametist taas oli "vapaana", sillä sillä ei silloin kisannut kukaan. Kärsin ehkä mustan hevosen syndroomasta, sillä suurin osa pitkäaikaisista kisaratsuistani on ollut mustia. 

Viime syksynä starttasimme yhdessä muutaman helppo C -luokan ja keväällä siirryimme kisaamaan helppoa B:tä. Ametist on kehittynyt hirveästi talvikauden aikana, ja olemme saaneet tasaisista suorituksista aina yli 60 prosenttia.
Kisasin viime vuonna Flooralla, sillä Metellä oli ongelmia jalkojensa kanssa juuri ennen kisoja. Ratsastin Flooralla vain viisi kertaa ennen kisoja, mutta siitä huolimatta pääsimme neljännelle sijalle aikuisratsastajien sarjassa, vain puolen pisteen päähän pronssimitalista! Itselläni on kokemusta kisaajana, mutta Ametistin kokemattomuus tuo tilanteeseen eri lähtökohdat. Tietenkin hevosen mukaan muutetaan omaa ratsastusta, joten siksi tänä vuonna keskitytään eri asioihin.

Valmistaudun kisoihin kelaamalla rataa päässäni, jotta muistan sen kunnolla. En juurikaan harrasta henkistä valmentautumista, vaan panostan yhteistyöhön hevosen kanssa ja opettelen tulkitsemaan sitä. Olemme yhdessä Minnan kanssa leikitelleet ajatuksella siitä, "mitä voisi tapahtua", kaikenlaisia ajatuksia jotka auttavat valmistautumaan yllättäviin käänteisiin. Opettajille, varsinkin Teetelle kiitos siitä, että olen saanut tunneilla mennä Ametistilla tosi paljon. Piritan pienoistunnit ovat olleet hyvin vaativia. Nyt ennen kisoja valmentaudumme Ametistin kanssa yhteensä neljästi.

Tiimiimme kuuluu Ametistin toinen ratsastaja Sofia sekä kisahoitajamme Netta. Lisäksi kisoissa mukana oleva Ametistin hoitaja Jenni varmasti auttaa, hänelle kuuluu kiitos hyvästä hoidosta talven aikana ja hevosen kuntoonlaitto aina pienryhmätunneille.

Kisojen jälkeen jatkan ratsastusta Ametistilla, jos opettajat antavat. Siirrymme A:han mahdollisesti syksyllä, minulla on vanhva motivaatio jatkaa tämän hevosen kanssa. Katsomme yhdessä eteenpäin kohti uusia tuntseja!

En jännitä itse kilpailemista vaan enemmänkin Ametistin käytöstä kisapaikalla ja -radalla. Lähinnä odotan viikonloppua innoissani, se on uskomaton seikkailu, vielä minun iässäni. 60-luvun ratsastaja ja still going strong!

Sofia Hemming - Ametist


Sofia ja Ametist koulutreenissä.

Olen Sofia, ikää 16 vuotta eli junnuihin luokiteltava. Ratsuna minulla on Ametist, 7-vuotias kiltti mutta innokas tummanruunikko tamma.
Ametist tuli Poni-Hakaan 5-vuotiaana, ja aluksi se saattoi olla tunneilla hieman hankala. Kahdessa vuodessa se on rauhoittunut paljon ja aikuistunut tasaiseksi, kivaksi tuntsariksi. En ole Ametistin kanssa ulkopuolisissa kisoissa ollut, mutta uskon sen olevan järkevästi kisapaikalla. Kotona se yleensä matkii vain kavereiden hölmöilyjä, eikä aloita rähinöitä yksinään.

Ametistin selkään kapuaminen uutena kisaratsuna tapahtui vuodenvaihteessa. Viimeksi olin sillä mennyt kun se oli "hullu" uusi hevonen joka oli usein pois tunneilta saikkuilemassa, joten en tiennyt yhtään mitä odottaa. Ehkä vähän yllätyksekseni ensimmäisen tunnin jälkeen Ametist tuntui todella kivalta ja jotenkin oikealta. Parin harjoituskerran jälkeen menimme kauden ensimmäisiin seurakisoihin KN Specialiin, josta saimme reilut 66%. Treenasin Ametistin kanssa pari kuukautta.

Jossain vaiheessa Gina astui kuvioihin, menin yllättäen sillä kisoihin, ja Ametist vähän jäi sen isojen liikkeiden ja näyttävyyden varjoon. Lopulta katsottiin kuitenkin järkevämmäksi ratkaisuksi että lähden näihin kisoihin Ametistin kanssa. Vaikka Ametist olikin enemmän "varahevonen" kisakauden lopulla, se on todistanut minulle olevansa todella hieno ja tasainen, ja joka päivä tykkään siitä enemmän ja enemmän, tällä hetkellä todella paljon.

Olen valmistautunut kisoihin treenaamalla ahkerasti Ametistin kanssa ja viettämällä yhteistä aikaa sen kanssa muutenkin, jotta tuntisimme toisemme mahdollisimman hyvin. Minulla ei ole erityisemmin mitään onnea tuovia tavaroita, tärkeintä on yleensä ollut että saan ajatukset hallintaan ja keskittymisen kuntoon. Minua auttamaan kisoihin lähtee kisahoitajaksi Netta ja mahdollisesti Jenni, ja henkistä tukea on tarjolla monelta...
En enää halua jännittää liikaa, joten en edes ajattele jännittämistä ja sen suuruutta, vaan sen minimointia sopivaksi.


Titta Saari - Lassi


Titta ja Lassi tuntsareissa Lappeenrannassa kesällä 2013.

Olen Titta Saari, 23-vuotias PHR:n varapuheenjohtaja sekä kisavastaava ja toimin myös hoitajavastaavana Poni-Haassa. Kilpailen Takkulassa molemmissa lajeissa ja kouluratsunani on tuttuakin tutumpi Lassi.

Lassi, eli virallisesti Las Wegass, on 11-vuotias latvialainen urheiluhevonen. Kisauramme alkoi sattumalta vuonna 2012 ja sen jälkeen Lassista on tullut luottoratsuni. Olemme olleet viimeisenä kolmena vuonna seniorien koulufinaalissa tuntiratsastajien valtakunnallississa mestaruuksissa, 2013 voitimme tuntiratsastajien aluemestaruuksista hopeaa ja viime vuonna Takkulassa estefinaalista kotiinviemisinä oli sijoitus. Aikaisempien vuosien joukkue-esittelyistä voi lukea lisää historiastamme ja saavutuksistamme. (2013 EsRa, 2013 Lappeenranta, 2014 Takkula)

Viime vuoden esittelyn päätin siihen, että aion kilpailla Simolla, mutta en ylläty, mikäli lähtölistalla nimeni perässä lukee Las Wegass. Jännittävällä tavalla molemmat näistä toteutuivat, sillä estehevosenani on tänä vuonna Simo ja Lassiin luotetaan edelleen koulupuolella. Tänä vuonna treenit ovat jääneet hyvin vähälle, sillä Lassilla on muitakin kilpailijoita ja päätös kisoihin lähtemisestä tehtiin vasta kesäkuussa. Onneksi Lassi on tuttu ja sen kanssa on yhteistyötunteja takana paljon. Kesällä on vain haettu takaisin fiilista siitä, miten hevosen pitäisi liikkua ja ratsastajan istua sen selässä.

Oma tavoitteeni tänä vuonna on ensisijaisesti päästä esittämään Lassi mahdollisimman hyvin. Haluan tuoda esiin sen vahvuudet eli tasaisuuden ja teknisen osaamisen ja yrittää hyvällä ratsastuksella ja esittämisellä kiinnittää vähemmän huomiota sen vaatimattomiin liikkeisiin. Aika mahtipontinen tavoite, joten saa nähdä miten se onnistuu. Tiedän, että hyvällä ratsastuksella finaalipaikka on mahdollinen ja jos oikein yllätämme ja ylitämme itsemme, finaalissakin voisi päästä korkeammalle kuin sijalle 16.

Kisoissa on mukana luottohoitajani Aura, jonka käsiin luotan Lassin hoidon täysin. Kuten Aura totesi, kun päätös kisoista tehtiin: "Kolmas kerta toden sanoo." Tämä on viimeinen kerta, kun meillä on koko tiimi kasassa ja tällä kertaa uskon jopa siihen, että ensi vuonna en enää esittele ainakaan Lassia vastaavassa tilanteessa. Katsotaan, mitä syksy tuo tullessaan. Sitä ennen vielä viimeisen kerran: Viva Las Wegass!


Nea-Reetta Niemi - Lassi 

Nekku ja Lassi koulukisoissa loppuvuodesta 2013.


#enkommentoi

Toim. huom.
Nekku on PHR:n kalustovastaava ja kisatiimiläinen. Hän kilpailee Takkulassa seniorien koulumestaruudesta 11-vuotiaalla latvialaisruunalla Las Wegass, jota kutsutaan Lassiksi. Nekku ja Lassi ovat voittaneet 2010 tuntiratsastajien juniorien koulumestaruuden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti