In Memoriam, Floora 19.5.2004-29.9.2014

 Tutustuin Flooraan sen tullessa Poni-Hakaan loppuvuodesta 2009. Aloin hoitaa Flooraa tammikuun alussa 2010, ollen sen ensimmäinen ja ainoa hoitaja. Ensimmäisen yhteisen ratsastustunnin jälkeen Floora hurmasi minut. Kun pyyhin sen hikiä tunnin jälkeen, huomasin ettei se ollut varmaan koskaan ennen nähnyt pesusientä, saati pyyhettä ja jouduin käyttämään hieman aikaa sen totutteluun. Tajusin, että tämä nuori tamma tarvitsee jonkun, joka pitää siitä huolta ja rauhassa totuttaa uusiin asioihin sen uudessa elämässä. Halusin olla se ihminen, enkä ole katunut hetkeäkään.

Floora ja kisahoitaja Melike Hyvinkäällä

Aluksi Floora oli todella arka, erityisesti päähän koskeminen oli sille epämieluisaa, samoin takakavioiden nostaminen. Kengitykseen Floora piti rauhoittaa. Pikku hiljaa sain luottamusta kasvatettua ja sain harjata päätä ja koskea korviin jos olin tarpeeksi rauhallinen ja varovainen. Erityisesti oikea korva oli herkkä ja suitsinkin Flooran aina "väärältä puolelta", jotta sain herkemmän korvan sujautettua ensin niskahihnan alta.

Aluksi Floora meni vain taitavimmilla ratsastajilla, koska oli todella raaka, olihan se vasta 5-vuotias ja ehtinnyt varsoakin. Teete koulutti koko ajan Flooraa eteenpäin ja pikkuhiljaa sen saattoi antaa myös kokemattomammille ratsastajille. Floora oli aina reipas ja meni mielellään eteenpäin, niin koulu- kuin estetunneillakin.

Itse sain Flooran aluksi tunneille vain silloin tällöin, mutta pikkuhiljaa aloin menemään sillä paljon enemmän (koska opettajat aina luulevat, että hoitaja haluaa ratsastaa omalla hoitsullaan) ja vähitellen yhteistyömme alkoi hioutua sille tasolle, että aloin harkita kilpailemista.

Pikku Kananen

Ensimmäiset yhteiset kisamme olivat estekisat maaliskuussa 2012, josta saimme tyyliarvostelusta luokkavoiton! Leena-open rohkaisemana menin aprillipäivänä myös koulukisoihin, suoraan helppoon A:han, josta saimme juuri ja juuri hyväksytyn tuloksen. Seuraavat kisat menivät jo huomattavasti paremmin ja siitä lähtien Floora taisikin olla ratsunani kaikissa mahdollisissa koulukisoissa. Samana syksynä otimme ensimmäisen voittomme seurakisojen helposta A:sta.Floora voitti vuonna 2013 esteillä aikuisratsastajien seuramestaruuskultaa Minna Boden kanssa ja minun kanssani senioreiden seuramestaruuskultaa. Osallistuin Flooralla toukokuussa 2013 myös Etelä-Suomen alueen Ratsastuskouluoppilaiden championaattiin, jossa sijoituimme karsinnassa kahdeksanneksi.
Tänä vuonna Minna ja Floora saivat aikuisratsastajien koulukultaa kevään seuramestaruuksissa. Elokuussa edustimme Poni-Hakaa myös valtakunnallisissa Ratsastuskouluoppilaiden mestaruuksissa Lahdessa, jossa jäimme senioreiden finaalista vain muutamalla pisteellä. Floora kilpaili Lusse Lindholmin kanssa myös aikuisratsastajien mestaruudesta sijoittuen upealla radalla neljänsiksi!

Floora oli siis oppinut Poni-Haassa ollessaan lähes kaiken mitä se osasi. Teete koulutti sitä koko ajan, välillä useammin, välillä harvemmin. Aina, jos Floora oli tunnilla ja Teete halusi näyttää ratsain jotain, valitsi hän Flooran. Suurin osa ratsastajista ihastui Flooraan sen kiltin ja innokkaan luonteen takia. Ratsastaessa se ei aina ollut helppo, mutta sitäkin palkitsevampi kun ratsastaja sai sen toimimaan.

Floora oli kiltistä luonteestaan huolimatta melkoinen persoona. Lisänimen Pikku Kananen se sai kun lähti tunnilla välillä poukkoilemaan pelästyessään tai "pelästyessään". Se oli myös hieman yllytyshullu ja usein jos joku muu heppa säikähti, piti Floorankin mennä mukaan joukkohysteriaan. Karsinassa Floora käyttäytyi kauniisti eikä kiukutellut juuri koskaan. Jos jokin asia oli sen mielestä epämiellyttävää, se vaan käänsi päänsä ja yritti katseellaan kertoa ettei tykkää.

Sairastelua

Flooran viimeinen vuosi oli haastava, keväällä se sai jalkavamman, josta toipumiseen meni pari kuukautta. Takaisin hyppäämään Floora pääsi vasta syksyllä laidunloman jälkeen ja olikin innoissaan. Viimeiset kisansa sain kisata sillä vain viikkoa ennen ähkyä, syyskuun 21.päivä. 80cm:n luokassa se oli niin innoissaan, meni korvat hörössä ja kuten aina, mieluiten kovaa! Vaikka ensimmäisestä vaiheesta tuli yksi pudotus, saimme silti toisen sijan. Hieno päätös yhteiselle taipaleelle, jonka olisin toivonut jatkuvan vielä paljon pidempään.

Sunnuntaina 28.9. sain tallilta viestin, että Flooralla epäillään ähkyä. Iltapäivän edetessä Floora vietiin Viikin hevossairaalaan hoidettavaksi, jossa sen tila näyttikin hoidon avulla hieman kohenevan. Hyvästelin Flooran ja luulin, että näen sen vielä seuraavana päivänä kun se pääsee takaisin kotiin. Yöllä Flooran kivut olivat kuitenkin yltyneet, tila heikentynyt, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Floora nukutettiin ikiuneen ja päästettiin tuskistaan.

Ihanaa Flooraa jäävät kaipaamaan suuri joukko ratsastajia, koko tallihenkilökunta sekä tietysti sen omat hoitajat.
Surumme ja ikävämme on suuri, mutta nyt sinun enää ei tarvitse kärsiä. Taivaslaitumilla saat laukata niin kovaa kun jaksat. Lepää rauhassa rakas Floora.


Satu, Flooran hoitaja