Joulukalenteri: 2. luukku

Testi: Kuka Poni-Haan heppa olet?

Ketä Poni-Haan heppaa muistutat? Testimme kertoo, laske vain saamasi A, B, C, ja D-vastausten määrä.

1. On aika valmistautua illan tunteja varten. Ensimmäisen tunnin ratsastaja saapuu harjaamaan sinua.

A) Jos karsinan ovi jää raolleen, työnnän pääni käytävälle ja kun ratsastaja ei huomaa, livahdan tutustumaan naapurikarsinan heinätarjontaan.
B) Kokeilen luovuttaako ratsastaja jos käännähdän pari kertaa ympäri. Pöh, ei luovuttanut enkä jaksa kuluttaa juuri nyt kaikkea energiaani jo karsinassa.
C) Seison kiltisti paikoillani. Tarkistan onko karsinaan saapuneella henkilöllä nameja taskussa.
D) Ensin täytyy selvittää onko ratsastaja vaarallinen ja uskaltaako häneen luottaa.

2. Ratsastaja tuo varusteet ja tulee luokseni suitset kädessä.

A) Nostan pääni niin ylös kuin saan. Samalla puren hampaani yhteen. Jos ratsastaja onnistuu avaamaan suuni samalla kun tavoittelee päätäni, hän saa minulle suitset päähän.
B) Oho, kerkisin jo nukahtaa tässä odotellessa. Mitäs täällä tapahtuu? Hei, miten sinä sait nuo suitset jo päähäni?
C) Ai töihin, mielelläni! Autan ratsastajaa avaamalla kiltisti suuni ja olen ihan paikoillani jotta hän saa helposti kaikki remmit kiinni.
D) Hui, suitset! Minua alkaa jännittää jos ratsastajan liikkeet ovat liian nopeat.

3. Estetunti. Miten tunti sujuu?

A) Tykkään hypätä esteitä, mutta joskus se on hieman tylsää ja saatan keksiä jotain lisäjännitystä. Pysyyköhän ratsastaja kyydissä jos kurvaan viime hetkillä ohi esteen?
B) Jalkani ovat kovin raskaat, mutta kyllä ne vielä nousevat. Ainakin välillä. Olen varma ratsu, mutta oma moottorini kaipaa sytyttelyä.
C) Esteet on kivoja ja tykkään hypätä. Kaikenlaiset esteet sujuvat minulta hyvin, oli kyydissä minkä tasoinen ratsastaja vain!
D) Esteet sujuvat hyvin jos ratsastaja muistaa kertoa minne mennään eikä jätä minua yksin suorittamaan jännittäviä tehtäviä.

4. Lähdetään maastoon. Millainen maastoratsu olet?

A) Olen varma maastoratsu, olenhan ollut myös monissa yleisötapahtumissa talutusponina. Juuri mikään ei minua hetkauta.
B) Maastoilu rentouttaa mukavasti. Muiden perässä hölkätessä voi mietiskellä muita asioita samalla.
C) Olen maastovarma, joten monesti olen vetohevosena. Kävelen reippaasti ja välillä saankin odotella muita.
D) Maastoilu on kivaa vaihtelua ja tutun kaverin hännässä minua ei kamalasti pelota. Ensimmäisenä en uskalla mennä.

5. Kilpailuissa

A) En kauhean usein pääse kilpailuihin vaikka hurmaankin aina tuomarit suloisella ulkonäölläni.
B) En aina muista pitikö valkoisten aitojen yli hypätä vai mennä niiden sisäpuolella...
C) Menen kisoissa aina omaan rauhalliseen tyyliini ja ansaitsenkin sillä usein ratsastajille ruusukkeita. Olenkin suosittu kisaheppa ja pääsen osallistumaan kaikkiin kisoihin.
D) Tuomarin pöytä ja tuoli hieman jännittää minua enkä oikein jännitykseltäni uskalla liikkua kovin reippaasti.

6. Tunnin jälkeen mieluiten

A) Mietin seuraavan tunnin jekut jo valmiiksi.
B) Lepään. Välillä täytyy muistaa vaihtaa lepuutettavaa koipea.
C) Odottelen seuraavaa ratsastajaa.
D) Seuraan uteliaana tallin tapahtumia.

7. Laumassa

A) Ruoho on usein vihreämpää aidan toisella puolella.
B) Rapsuttelen mielelläni kavereiden kanssa.
C) Mudassa kylpeminen tekee hyvää iholleni, hoitajat vain eivät aina kylvyistäni ilahdu...
D) Tulen viimeisten joukossa takaisin talliin

8. Joululahjaksi toivon

A) Säkillisen porkkanoita ja naapurin joulukuusen syötäväkseni.
B) Että minut unohdetaan laittaa tunnille.
C) Että pääsen hoitajani kanssa näyttämään kynteni vauhdikkaassa viestikilpailussa.
D) Ettei Joulupukki ilmesty karsinani ovelle erikoisessa asussaan.

 Tulokset

Eniten A-vastauksia
Olet jekkuileva pikkuponi Prinssi. Olet suloinen ja sinulla on pilkettä silmäkulmassasi. Olet varsinainen opetusmestari ja osaat kantaa varovasti selässäsi pienimmätkin ratsastajat.

Eniten B-vastauksia
Olet Tipo, jolla ei ole kiire minnekään. Iso tumma hevonen Tipo osaa säästellä itseään tarvittaessa. Miksi kuluttaa kaikkea energiaansa jo ensimmäisellä tunnilla? Toisaalta, tämän kiltin ja sympaattisen herran selässä uskaltaa istua vähemmänkin ratsasteneet.

Eniten C-vastauksia
Olet Lassi, tunnollinen ja kiltti työmyyrä. Lassi on varsinainen rusettihai kisoissa ja se onkin suosittu kisakaveri aloittelevien ja jo kokeneiden ratsastajien parissa. Lassi on taitava kouluhevonen joka myös hyppää mielellään ja tarvittaessa toimii myös vetohevosena maastossa.

Eniten D-vastauksia
Olet kiltti, mutta hieman arka poni Caruso. Caruso hurmaa kaikki ratsastajat suloisella ulkonäöllään. Caruso on varma ratsu, mutta toisinaan elämä on kovin jännittävää.

Prinssi

Tipo

Lassi

Caruso

Joulukalenteri: 1. luukku

Joulun ajan muistio

Tässä joulun ajan tärpit aikajärjestyksessä:

13.12. Lucia-juhla. Juhlaa vietetään maneesissa klo 11-13. Perinteinen koko perheen juhla on ehdoton startti joulun odotukseen. Juhlassa nähdään kulkue sekä muita näyttäviä ohjelmanumeroita. Juhlan lopuksi on mahdollista osallistua ilmaiseen talutusratsastukseen.

20.12. Lasten puurojuhla. Puurojuhlaa vietetään klo 10-12. Juhliin ilmoittaudutaan etukäteen seuran sivuilla. Ilmoittautumiset alkavat tällä viikolla. Juhla on tarkoitettu 4-12v. lapsille. Kukahan saa mantelin tänä vuonna, ja löytääköhän pukki perille?

24-25.12. Talli on suljettu ja hevoset lomailevat.

31.12.  Talli on suljettu ja hevoset lomailevat.

Lucia-juhlassa sekä lasten puurojuhlassa on mahdollista ostaa seuratuotteita käteisellä. Myynnissä on vihkoja, hiirimattoja, heijastinpipoja, kepparikoruja sekä seinäkalentereita. Huomioithan, että varsinkin pipot ovat olleet niin suosittuja, että ne saatetaan myydä loppuun Lucia-juhlassa.

Onni matkassa - treeni alkaa

Tässä juttusarjassa seuraamme Onnin elämää Ypäjällä Jatan ja Emilian matkassa. Onni lähti ylläpitoon syyskuussa ja palaa luultavasti ensi vuoden puolella takaisin tuntihevosen töihin.

Treeni alkaa

Viime viikolla tiistai-illan hämärtyessä kääräisin Onnille sen ehkä ensimmäiset pintelit jalkaan ja heitin tyylikkääksi klipatun pyllyn päälle viltin. Suuntasimme mm. Anne- ja Pirita-opettajien valmentajan Kikin tunnille. "Pienessä" maneesissa (Poni-Haan maneesin kokoinen wanha maneesi, näistä Ypäjän neljästä pienin) oli hieman hulina käynnissä ja osa keskittymisestä meni siihen, mutta hyvin me saatiin lopulta kuitenkin käyntiväistöt, pysähdykset ravista ja laukannostot tehtyä.
Me ollaan vähän säästelty Onnia ja varottu ettei laiteta sille liian raskaita tai vaikeita tehtäviä että saataisiin vaan mentyä hyvällä fiiliksellä eteen ja pidettyä työmotivaatiota olemassa, mutta Kiki tuumasi että sitten tehdään laukannostoja käynnistä, kyllä se siitä sitten oppii. Ei me kertaakaan päästy suoraan käynnistä laukkaan mutta kyllä se laukkaan pääseminen helpottui vähän.

Torstaina sitten hypättiin, minä ensin iltapäivällä opiston punarautiaalla suokkilapsella meidän ryhmänohjaajan tunnilla ja sitten illalla samaa rataa samassa hallissa saman open tunnilla, mutta eri punarautiaalla. Oltiin jo ihan valmistauduttu vauhdikkaaseen menoon, mutta Onni yllätti kaikki. Onni meni yli kaikesta mitä pyysin, mutta oli enemmänkin vähän hidas kuin yhtään villi. Vasta vikaan tehtävään se vähän syttyi. Radalla kuitenkin jokaiselta tehtävältä tultiin alas myötälaukassa ja hevonen kääntyi hyvin, toisin kuin sileällä laukassa. Ympyrällä se lähtee usein toiselta pitkältä sivulta oikein ampaisemaan kohti toista, toivoen selvästi että joko hädissään otettaisiin se käyntiin tai että pääsisi pullahtamaan toiseen suuntaan. Toistaiseksi sitä ei ole onnistanut, katsotaan kauanko se jaksaa jatkaa...

On muuten jännää kävellä metsätiellä niin pimeässä ettei hevostaan näe, saatika sitten tietä, mutta Onni taisi nähdä mua paremmin kun pysyttiin tiellä ja päästiin valkkujen jälkeen talliin vajaan kilometrin päähän ilman sen suurempia kommelluksia. Estetunnilta palattaessa luokkakavereiden hevoset vähän riehaantuivat, mutta fiksu Onni kiltisti seisoi ja odotti että kaveri sai hevosensa pois ojasta.

Seuraavilla koulutunneilla ollaan saatu muutama hyvä laukannosto ravista, hyviä käyntiväistöjä, päästy ravissa lävistäjä suorana ja laukassa pätkiä peräänannossa. Ollaan me vissiin jotain tehty oikein kun Onni ilmoitti että nyt ei jaksa enää kantaa ja koitti juosta alta koko tunnin. Kikikin totesi että kyllähän tämä ensimmäinen kuukausi menee vähän niin ja näin, mutta kyllä se alkaa sitten jaksaa paremmin.
Perjantaina väsynyt heppa sai ulkoilla koko päivän ja auringonlaskun aikaan käytiin peltojen keskellä kävelemässä melkein tunnin lenkki. Oli aika zen-fiilis seistä rauhallisen hevosen kanssa katsomassa ehkä viiden metrin päässä rauhallisesti laiduntavia peuroja. Huomenna katsomaan pukitetaanko Jatta ojaan jos käydään hiittisuoralla laukkaamassa :)

-Jatta

Vastauksia kysymyksiin

Postauksessa Uusia vanhoja hevosia pyysimme lukijoita kysymään asioita, joihin he haluaisivat meiltä vastauksen. Tässä vastauksia kysymyksiin, joita olemme saaneet. Kysymykset käsittelivät hyvin erilaisia aiheita, joten olemme jaotelleet ne muutaman yläotsikon alle.

Tallin ponit ja hevoset

Kuinka vanha Kikka on ja minkä rotuinen?
Tähän kysymykseen emme valitettavasti osaa vastata, sillä Kikan tietoja ei löydy ainakaan suomalaisista hevostietokannoista.

Kikka

Olivatko Rölli ja Steven jotenkin sukua?
Rölli ja Steven eivät olleet sukua keskenään. Rölli tuli tallillemme ollessaan nuori, 4-vuotias poni, Steven taas muutamia vuosia myöhemmin yhtä aikaa Söpön kanssa.

Mikä on ponituntien pituus- ja painoraja?
Tallillamme ei ole määritelty tarkkoja pituus- ja painorajoja poneille, vaan opettaja katsoo ratsastajille aina sopivan kokoiset ratsut jokaiselle tunnille. Kun ratsastaja voi esimerkiksi pituutensa vuoksi ratsastaa enää isoimmilla poneilla, on aika siirtyä hevostunneille. Paino, jonka poni jaksaa kantaa, riippuu hyvin paljon sen rodusta, ruumiinrakenteesta ja lihaskunnosta. Poneja ei kuitenkaan haluta rasittaa laittamalla niiden selkään isoja ratsastajia jatkuvasti (vaikka ne jaksaisivatkin niitä kantaa), koska ponit menevät paljon tunteja. Näin ne pysyvät kunnossa paremmin.

Miksi Poni-Hakaan ei tule toista shettistä?
Me blogin kirjoittajat emme pysty tähän kunnolla tallin puolesta vastaamaan, sillä emme ole millään tavalla vastuussa hevoshankinnoista. Puskaradio on kuitenkin kuullut juttua, että tallillemme etsitään juuri pientä ja kilttiä ponia. Sopivien hevosten osto ratsastuskouluun on kuitenkin aina hankalaa ja aikaavievää, joten asian suhteen on oltava kärsivällisiä.

Mitä rotuja Ufossa on?
Ufo on tilastohevonen eli sen vanhemmista tai niiden roduista ei ole kirjattu tietoja. Tällöin emme voi varmuudella sanoa, mitä kaikkia rotuja se edustaa.  Ufo on syntynyt Latviassa vuonna 2006.

Ufo

Onko jo tiedossa ketkä olisi seuraavaksi lähdössä eläkkeelle ja milloin?
Talliltamme lähtee poni tai hevonen eläkkeelle silloin, kun se ei jaksa tai voi tehdä tunteja enää normaaliin tapaan ja sille löydetään hyvä koti. Tähän vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti sen tilalle saadaan hankittua uusi hevonen, niin ettei jäljelle jääviä rasiteta liikaa. Aina pelkkä ikä ei kerro mitään hevosen jaksamisesta tunneilla, sillä monia hyviä tuntihevosia jaksaa tehdä helppoja tunteja vielä pitkään. Tallimme vanhimpia ratsuja ovat Roy (18v.), Pete (21v.), Zombi (20v.) ja Prinssi (21v.). Jossain vaiheessa niiden on aika siirtyä pois tuntikäytöstä, mutta tarkkaa aikaa ei blogitiimillä ole tiedossa.

Ketä tallissa olevat uudet hepat ovat?
Talliimme on saapunut useita uusia tuntihevosia.
Turbo on punarautias ruuna, oikealta nimeltään Turbo Intercooler ja se on syntynyt vuonna 2005.
Lady, oikealta nimeltään Lady Croft on vuonna 2003 syntynyt hannoverilainen. Aku on kuusivuotias ruuna, josta blogitiimikään ei vielä tiedä muuta. Uusista hevosista tehdään tietenkin esittelyt myöhemmin.

Hevosen hoito

Kuka on ponien hoitajavastaava?
Hoitajavastaavina toimivat tällä hetkellä Anna-Liisa ja Tiina. Heitä voit kysellä tallilla ja he osaavat parhaiten kertoa hoitamiseen liittyvistä asioista sekä tietävät ketkä tarvitsevat hoitajaa.

Pitääkö väite "hevonen tulee harjata niin hyvin ettei se pölise mistään kohdasta" paikkaansa?
Hevonen tulisi harjata huolellisesti ainakin kerran päivässä, ja kun hevonen on hyvin harjattu, sen karvan seassa ei ole enää liikaa eikä se silloin pölise taputtaessa. Myös hyvin kurainen hevonen täytyy harjata huolellisesti, jotta sen varusteiden alle ei jää likaa, joka voisi aiheuttaa sille ikäviä hiertymiä. Hyvin hoidetun hevosen karva on terve ja kiiltävä, ja huolellinen hevosenhoito kuuluu hyvin hevosmiestaitoihin, joita olemme ratsastuskoulussa oppimassa.

Saako hevosia letittää tunnille?
Tallimme säännöissä ei mainita asiasta mitään, mutta yleisesti hevosia ei letitetä tunnille. Turha harjan letittäminen saattaa katkoa jouhia ja tehdä siitä huonokuntoisemman, joten pyrimme välttämään sen turhaa repimistä. Jos kuitenkin haluat harjoitella esimerkiksi kisanutturoiden tekemistä, voit kysyä siihen luvan omalta opettajaltasi ennen tuntia. Kysy rohkeasti myös jotakuta tallimme kokeneemmista hoitajista auttamaan, jos et osaa! Tällä hetkellä tallillamme ei ole Prinssiä lukuunottamatta yhtään hevosta, jonka harjan annettaisiin kasvaa ja joka vaatisi jatkuvaa letittämistä.

Miten keltaiset läikät puhdistetaan hevosesta?
Kimoilla hevosilla saattaa olla joskus esimerkiksi yön jäljiltä kyljissään keltaisia läikkiä, jotka ovat tarttuneet karvaan hevosen maatessa ja pissan tarttuessa sen vaaleaan karvaan. Nämä lähtevät parhaiten pyyhkimällä märällä sienellä. Oikein puhtaaksi hevosen saa pesemällä sen juoksevalla vedellä ja käyttämällä esimerkiksi juuri kimoille hevosille tarkoitettua kimoshampoota. Harjaamalla läikät lähtevät huonommin, sillä väri on kiinni karvassa.

Muuta

Voiko Poni-Haan sivuille lähettää hevosista kuvia?
Poni-Haan tallin sivuilla on lyhyt esittely kaikista poneista ja hevosista. Näissä esittelyissä on ratsuista pääkuva, ratsastuskuva ja hyppykuva. Kaikista ei näitä kolmea kuvaa valitettavasti vielä löydy ja osa niistä on hyvin vanhoja. Jos sinulta löytyy hyviä kuvia, voit lähettää niitä Niinalle osoitteeseen niina.rodionoff@gmail.com. Jos sinulla on kuvasivusto, linkki riittää.

Kuinka osaava täytyy olla jotta voi aloittaa kisaamisen?
Jotta voi alkaa kisaamaan, tulee C-merkki olla suoritettuna kokonaisuudessaan. Joissakin kisoissa on mahdollista suorittaa merkkiä, joten vastaisimme että niin osaava, että saa merkin läpi :) Tallillamme järjestetään myös minikisoja, joissa helpoissa ohjelmissa saa käyttää myös taluttajaa. Näissä kisoissa pääsevät myös kokemattomammat ratsastajat kokeilemaan taitojaan!

Mitkä ovat parhaita hevoskirjoja, joita olette lukeneet? Entä parhaat leffat? 
Näin ponihakalaisena täytyy sanoa, että tallin perustajan Chrisse Fagerströmin kirjat Poni-Haan alkuajoista ovat parhaimpia lukemiamme heppakirjoja. Esittelyt näistä kirjoista löydät myös blogista tämän linkin kautta. Muita blogitiimin suosikkeja ovat Kyra Kyrklundin ja Jytte Lemkowin kirja Kyra ja ratsastuksen taito, joka havainnoillistaa selkeästi myös ratsastuksen perusasioita ja samalla Kyran omaa historiaa ja taustoja.
Hevosaiheisista leffoista parhaita ovat olleet Uljas Musta sekä Disneyn Spirit - villi ja vapaa.

Tuleeko tänä vuonna joulukalenteria?
Tämän vuoden joulukalenteri on jo suunnitteilla. Toiveita ja ideoita voi kommentoida tämän postauksen kommentteihin.

Minikisat

Ensimmäiset minikisat ratsastettiin 27.9. Kyseessä olivat siis ensimmäiset kisat niille, jotka eivät ole aiemmin kisanneet. Kisoissa oli kaksi helppoa ohjelmaa, raviohjelma sekä perusmerkkiohjelma. Apuna sai käyttää radan esilukijaa sekä taluttajaa, paitsi jos suoritti perusmerkkiä.

Kisat olivat hieman erilaiset kuin normaalit Poni-Haan kilpailuharjoitukset. Järjestäjät olivat osittain eri henkilöitä ja aikataulut olivat joustavat. Kisaajat eivät päässeet tällä kertaa toimihenkilötehtäviin, vaikkakin radan rakentamista ja purkamista harjoiteltiinkin. Joku totesikin, ettei ollut koskaan nähnyt näin nopeaa radan purkua kisan jälkeen.

Kilpailupäivä oli täynnä jännitystä, tottakai kun ensimmäistä kertaa kisattiin. Hyvässä yhteishengessä sekä hoitajien avustuksella ratsut saapuivat maneesiin ajallaan ja järjestelyt tuntuivat toimivan hyvin. Ja mikä parasta kilpailupäivässä, kaikki ratsastivat ohjelmat hyväksytysti läpi!

Kisoissa jaettiin jokaiselle osallistujalle ruusukkeet. Lisäksi kummastakin luokasta palkittiin sinnikäs sisupussi ja hyvät tiet tehnyt ratsastaja. Molemmista luokista palkittiin yhteensä yksi erityisen tyylikäs ratsastaja sekä tsemppari, joka osoitti hyvää hevosmiestaitoa ja oli erityisen ystävällinen ja kannustava muita kanssakilpailijoita kohtaan.

Tuomarina toiminut Anne Nuutinen lupasi, etteivät minikisat jääneet ainoiksi, joten tervetuloa mukaan uudestaan uudet sekä nyt jo konkarit minikisaajat!

Perusmerkki-luokan palkintojenjako

Raviohjelma-luokan palkintojenjako

Onni matkassa - Uusi alku

Tässä juttusarjassa seuraamme Onnin elämää Ypäjällä Jatan ja Emilian matkassa. Onni lähti ylläpitoon syyskuussa ja palaa luultavasti ensi vuoden puolella takaisin tuntihevosen töihin.

Uusi alku 

Perjantaiaamuna puoli yhdeksältä vein punarautiaan suokkiruunan meidän ekalle yhteiselle estetunnille. Vähän tuli esteistä lisäkierroksia ja me suorastaan lennettiin kaiken yli... Sitten vein Hyrrän pikapikaa talliin ja lennettiin katsomaan jo talliin vietyä Onnia.

Olen siis opiskelemassa ratsastuksenohjaajaksi Ypäjällä, ja Onni tuli ylläpitoon minulle ja luokkakaverilleni Emilialle. Meillä alkaa keväällä työharjoittelu ja tarkoituksena sitä ennen treenata ja kisata Onnin kanssa niin paljon kuin ehditään.

Nyt on vajaa viikko takana, ja muutos on jo ihan valtava. Poni-Haassa viimeisimmät käyttöohjeet taisivat olla, että houkuttele Onni ovelle heinällä, vie suitsilla vesariin, laita siinä. Täällä se ei ole kunnolla edes luimistellut kertaakaan, sen voi harjata irti karsinassa, tulee tarhasta ja karsinassa korvat hörössä vastaan, painaa päätä syliin raavittavaksi. Mielellään se tuntuu töitäkin tekevän kun on vähän vaihtelua.
Yksin maastoilu on vielä aika jännää, pieni pör pör pör kuuluu aina mennessä. Mutta selvästi kisahevosainesta siinä on, viikonloppuna oli kansalliset estekisat ja rekkoja ja koppeja ja hulinaa sen mukaisesti ja me käveltiin pitkin ohjin kaiken keskellä eikä yhtään hirvittänyt!

Perjantaina olisi ensimmäinen tunti vuorossa, katsotaan mitä mieltä ammattilainen on meidän viikon aikaansaannoksista.

-Jatta

Think forward!

Emile Faurie

Poni-Haan Ratsastajat antoi jäsenilleen mahdollisuuden osallistua Suomen kouluratsastusmaajoukkuevalmentajan, brittiläisen Emile Faurien järjestämälle kouluratsastusklinikalle. Mukana olikin jonkin verran myös tuttua porukkaa runsaassa, 650:n hengen yleisössä! Emilen selkeää englanninkielistä puhetta oli hyvin helppo seurata ja todennäköisesti kaikki ymmärsivät ainakin pääpiirteittäin hänen opetusmetodeitaan. Aivan klinikan alussa hän muistutti, että "Riding is not a right, it´s a privilege", ja että kaikkien tulisi muistaa olla kiitollisia mahdollisuudesta työskennellä hevosten kanssa.

Ohjelmassa keskityttiin eri-ikäisten hevosten koulutukseen ja ikäkausien erikoispiirteisiin. Ensimmäisenä esiintymässä nähtiin kaksi ryhmää nelivuotiaita hevosia, sen jälkeen 5- ja 6-vuotiaat sekä muutama pidemmälle koulutettu hevonen. Päivä huipentui Emilen kanssa paljon yhteistyötä tehneen Emma Kanervan ja Grand Prix -tasoisen Proud Daylight -ruunan esiintymiseen. Erikoisen tästä ratsukosta teki se, että Emma oli kyseisen hevosen selässä vasta toista kertaa.

Mona Westman ja 4-vuotias Royal d'Amour

Klinikalla esiintyneet ratsukot:

4-vuotiaat hevoset
Niccolina Oscarsson - Londonhertz
Sari Aimila - Lodestro
Mona Westman - Royal d'Amor
Johanna Heikkilä - Bourbon
Madis Morna - Quantum Theory

5-, 6- ja 7-vuotiaat hevoset
Julia Karstinen - Sommerliebe
Siiri Kyrö - Kyrö Hot Flow
Maarit Raiskio - Pin Rock's Zico

Piaffe- ja passageharjoituksia
Maarit Raiskio - Irbis
Janne Bergh - St' Ophir
Nina Dunder - Floresco Sil
Emma Kanerva - Proud Daylight

Esteratsastajana paremmin tunnettu Madis Morna ja 4-vuotias Quantum Theory.

Emile painotti puheessaan sitä, kuinka jokainen hevonen on yksilö ja kuinka niiden kouluttaminen on aina hieman erilaista. Näin ollen emme voi puhua esimerkiksi saksalaisesta tai klassisesta tyylistä kouluttaa hevosia vaan jokainen hevonen vaatii aivan omanlaisensa tyylin. Suuri yleisö ja sähköistävä tilanne olivat varsinkin nuoremmille hevosille hyvin jännittäviä, ja Emile toivoikin, että kun ne säikähtivät jotakin, ratsastajat "jättävät ne rauhaan", ilman turhaa apujenkäyttöä, jotta hevonen löytäisi oman tasapainonsa. Jännittynyttä hevosta ei pakotettu eteenpäin, vaan sille annettiin aikaa havaita pelottava asia, ja sen jälkeen työskentelyä jatkettiin mahdollisimman normaalisti. Hän korosti sitä, kuinka nuoren tuli antaa itse löytää oma rytminsä ja tasapainonsa, eikä ratsastajan tule auttaa ja tukea sitä liikaa. Lähes kaikkien ratsukoiden kohdalla hän toivoi enemmän eteenpäinpyrkimystä ja työntöä takajaloista. Emilen mukaan turvan paikkaan luotiviivan takana ei tule kiinnittää liikaa huomiota, jos hevonen vain käyttää selkäänsä ja hyväksyy kuolaintuntuman tyytyväisenä.

Julia Karstinen ja 5-vuotias tamma Sommerliebe.

Emilen opeista huomaa sen, kuinka hän huolehtii hevosen henkisestä hyvinvoinnista ja käyttää ainoastaan positiivista vahvistamista opetuksessaan. Kaikki klinikalla nähty ratsastus oli eleetöntä ja kaunista ja hevoset vaikuttivat tyytyväisiltä ja yhteistyöhaluisilta. Hevonen oppii toistoista sopivassa mielentilassa. Oikein tehdystä tehtävästä hevonen palkittiin lopettamalla apujenkäyttö ja antamalla sen olla rauhassa. Sopiva kiitos hevoselle on myös taputus kaulalle. Emile suosii suullista kehumista, sillä hevonen ymmärtää ratsastajan äänensävystä tehneensä oikein, käytetyistä sanoista riippumatta.

Henkisesti hyvinvoiviin hevosiin liittyen Emile käytti muun muassa termiä "happy athlete", tyytyväinen hevonen, joka tekee asioita mielellään. Esimerkkinä hän käytti Valegroa ja sitä teknisesti taitavampia hevosia, jotka eivät kuitenkaan saa kouluratsastuskilpailuissa niin hyviä pisteitä esimerkiksi piaffesta. Ero on siinä, että tyytyväisessä ja tasapainoisessa hevosessa ei näy hermostumisen ja epämukavuuden merkkejä, kuten jännittyneisyyttä tai huiskivaa häntää.

Emile havainnollisti hevosen kaulan hermostoa ja paikkaa, johon hevosta voi taputtaa ja kiitää kesken ratsastuksen.
Kuvassa ratsukko Siiri Kyrö - Kyrö Hot Flow. 

Maarit Raiskio ja 7-vuotias Pin Rock's Zico.

Hevoselta ei tule vaatia liikaa vaan ainoastaan sen verran, mitä sen täytyy ikäisekseen osata. Liian kiireellä opetettu hevonen saattaa olla hämmentynyt ja ongelmat ilmenevät kouluradalla, jos hevoselta pyytää liikaa esimerkiksi kokoamista suhteessa siihen, mihin se on fyysisesti valmis. Jokaisella hevosella on omat ongelmansa jotka täytyy ratkaista sille sopivalla tavalla. Kun hevoselta vaadittiin jotain, esimerkiksi enemmän kokoamista tai piaffen alkeita, sitä pyydettiin vain lyhyen aikaa, jotta saatiin mieluummin muutama hyvä askel kuin paljon keskinkertaisia. Kun Siiri Kyröllä ja Kyrö Hot Flowlla oli ongelmia laukanvaihtojen kanssa, Emile vaihtoi tehtävää sellaiseksi, jossa hevosen oli helpompi tehdä vaadittava asia. Kyrö Hot Flow teki esimerkiksi vaihdot paremmin toiseen suuntaan, joten hevosta pyydettiin tekemään helpompi vaihto ensin ja vasta onnistuneen vaihdon jälkeen palattiin vaikeampaan suuntaan, jolloin tehtävä oli hevosellekin hieman helpompi.

Eteenpäinpyrkimys oli yksi päivän tärkeimmistä aiheista. Nuorilla hevosilla aina viisi-kuusivuotiaisiin asti hän suosi paljon kevyttä ravia, jotta ratsastaja häiritsee hevosta mahdollisimman vähän ja jotta säilytetään sen joustavat askeleet. Myös siirtymiset olivat yksi Emilen suosikkiaiheista. Osa ratsastajista teki ensin siirtymisiä ravista käyntiin, minkä jälkeen he tekivät samaa tehtävää antamalla eteenpäinvievän avun juuri ennen käyntiinsiirtymistä, (translation to almost-walk) jolloin hevonen hidastui ja kokosi itseään enemmän samalla kuunnellen ratsastajaa.  Myös kokoamisen alkeiden opettamisessa Emile korosti sitä, kuinka täytyy "think forward", ajatella koko ajan eteenpäin, jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy. Kaikissa siirtymisissä hän toivoi hevoselle vapautta edestä, jotta jo ensimmäiset askeleet uudessa askellajissa olisivat laadukkaita.

Janne Bergh ja St' Ophir piaffeharjoituksessa.

Emma Kanerva ja Proud Daylight.

Toivon mukaan seuramme mahdollistaa meille vastaavia tilaisuuksia myös jatkossa, sillä klinikasta oppi uutta varmasti myös aivan tavalliset tuntiratsastajat. Suosittelen ehdottomasti jatkossa hyödyntämään tilaisuuden saada uusia aineksia myös omaan ratsastukseen!

Lisää kuvia klinikasta täällä!

Hyvästi, Steven

Tallimme luottoponi Steven jouduttiin valitettavasti lopettamaan jalkavaivojen vuoksi 9.9.2015.



Aivan taivaan tällä laidalla

 on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.

 Lemmikit, jotka ovat olleet täällä

 jollekulle erityisen läheisiä,

 menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.

 Siellä on kaikille rakkaille

 ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,

 joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.

 Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta

 on yllin kyllin, ja kaikilla

 ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.

 Kaikki eläimet, jotka ovat olleet

 sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;

 loukkaantuneet ja vammautuneet

 parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,

 juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme

 menneistä päivistä ja ajoista.

Tuntematon



Uusia vanhoja hevosia

Blogi laahaa uusien hevosten esittelyssä pahasti jäljessä. Tässä siis useampi "uusi" heppa, jotkut ovat jo kerinneet tovin tallissa asustella.

Tallissamme pyörähtivät näiden ratsujen lisäksi myös kimo ruuna Jeba sekä pikkuponi Ariel, joista kumpikaan ei läpäissyt eläinlääkärin tiukkaa seulaa eivätkä siten pääse Poni-Haassa hoitamaan tuntihevosen virkaa. Jeba on säpäkkä 7-vuotias ruuna, joka on risteytetty lipizzasta ja friisiläisestä. Pieni ponitamma Ariel ehti käväistä luonamme vain muutaman päivän ajan. Tämä ihanuus on vasta viisivuotias.

Aune

 

Kesän aikana tallimme tammalaumaa on kasvatettu kahdella viehättävällä leidillä. Jo keväämmällä joukkoomme liittyi Aune, oikealta nimeltään A Votre Sante. Tällä tammalla riittää sekä omaa tahtoa että miellyttämisenhalua, ja se onkin onnistunut hurmaamaan useat ratsastajat, jotka neitiin ovat päässeet tutustumaan. 9-vuotias ruunikko on aiemmin toiminut aiemmin yksityisenä estehevosena, joten hevosesta saa kuorittua myös mukavan hyppykaverin. Kisaradoillakin tämä viehättävä neiti on päässyt jo väläyttämään taitojaan.

Kikka 

 Kikka, oikealta nimeltään Viktooria, saapui tallimme ponitammalauman vahvistukseksi kevään lopulla. Kiltti poni on toistaiseksi mukavan reipas ja hyppää erityisen hyvällä tekniikalla. Kaikentasoiset ratsastajat ovat päässeet tutustumaan tähän kauniiseen rautiaaseen poniin.

Lakonta 

Toinen hevosvahvistus Lakonta saapui tallillemme ensimmäisten kesäkurssiviikkojen aikaan ja se saikin pehmeän laskun tuntihevosen elämään. Tämäkin ruunikko tamma on toiminut ulkomailla estehevosena ja täällä Suomessa perhehevosena äidille ja tyttärelle. Pitkä nimi on ehtinyt jo lyhentyä moneen eri muotoon, ja sille on ehdotettu muun muassa nimiä Lada, Lakka, Konna ja Taika. Toistaiseksi jo vakiintunut nimi kuitenkin pysyy ennallaan, vaikka rakkaalla lapsella monta nimeä saakin olla. Lakonta ehtikin kolhimaan itseään jo ensimmäisen laumapäivänsä aikana isompien hevosten kynsissä, ja sen jalassa olevaa haavaa parannellaan edelleen. Muutaman viikon tunneilla oltuaan tapaturma-altis neiti onnistui hankkimaan jo seuraavankin haavan, jota parannellaan yhdessä edellisen kanssa. Toivon mukaan sairastelu jäisi tähän ja osaava tamma pääsisi taas tunneille   näyttämään muille, kuinka sitä oikein liikutaankaan! Ratsastajansa ja lukuisia muita tallikävijöitä Lakonta on ehtinyt jo hurmaamaan joustavilla liikkeillään ja uteliaalla, positiivisella luonteellaan.

 Terttu

Pieni ponitamma Terttu (Argenda) liittyi joukkoomme syksyn aikana. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä tämä tamma sai ensi alkuun nimen Arttu, joka ehtikin jo vakiintua tukevarakenteiselle ruunikkoponille. Sukupuolen tarkistuksen yhteydessä päädyttiin vaihtamaan nimi Tertuksi. Tunneilla poni on osoittautunut hyvin kiltiksi ja eteenpäinpyrkiväksi, täydelliseksi tuntiponi siis! Suloinen poni on osoittautunut hyvin monipuoliseksi opettamalla niin tenavia, aloittelijoita kuin jo taitavampiakin ratsastajia myös esteratsastuksen saloihin.

Tulossa: Kysymyspostaus. Kysy mitä mieleesi tulee, vastaamme asiallisiin kysymyksiin tai yritämme selvittää vastauksen.

Nalle eläkepäivien viettoon

Elokuun alussa päättyi Nallen ura ratsastukoulun tuntihevosena. Nalle on vuosien varrella hoitanut tuntihevosen virkaansa erinomaisesti, sillä sen selässä on keikkunut kolmevuotiaista lapsista kokeneihin ratsastajiin ja kaikkea siltä väliltä. Sen kanssa on kisattu kotikisoissa sekä tuntiratsastajien mestaruuksissa. Nalle on toiminut luottoratsuna ja vetohevosena maastossa, todellinen monitoimihevonen siis.
Paras kiitos hevoselle tälläisestä työpanoksesta on onnellinen eläkekoti, ja sellaiseen Nalle on todella päässyt.

Kävimme Nallen toisen hoitajan Tiinan kanssa tervehtimässä pappaa uudessa kodissa, jossa Nalle vietti laidunelämää uuden tammakaverinsa kanssa. Hevoset olivat ystävystyneet nopeasti ja Nalle hirnui tyttöystävänsä perään heti jos ei sitä nähnyt.

Uusi talli oli hurjan hieno ja Nallen karsina valtava. Uusien hevos-ystävien lisäksi Nalle on saanut seuraa kanoista ja kukosta, joita se jahtasi ympäri karsinaansa kun ne sinne eksyivät.

Pitkään herraa hoitaneena oli suuri helpotus nähdä kuinka hyvin se oli uuteen kotipaikkaansa kotiutunut ja kuinka paljon rakkautta ja ymmärrystä sen uusilla omistajilla on. En olisi voinut toivoa Nallelle yhtään parempaa paikkaa.

-Emmi