Vastauksia kysymyksiin

Postauksessa Uusia vanhoja hevosia pyysimme lukijoita kysymään asioita, joihin he haluaisivat meiltä vastauksen. Tässä vastauksia kysymyksiin, joita olemme saaneet. Kysymykset käsittelivät hyvin erilaisia aiheita, joten olemme jaotelleet ne muutaman yläotsikon alle.

Tallin ponit ja hevoset

Kuinka vanha Kikka on ja minkä rotuinen?
Tähän kysymykseen emme valitettavasti osaa vastata, sillä Kikan tietoja ei löydy ainakaan suomalaisista hevostietokannoista.

Kikka

Olivatko Rölli ja Steven jotenkin sukua?
Rölli ja Steven eivät olleet sukua keskenään. Rölli tuli tallillemme ollessaan nuori, 4-vuotias poni, Steven taas muutamia vuosia myöhemmin yhtä aikaa Söpön kanssa.

Mikä on ponituntien pituus- ja painoraja?
Tallillamme ei ole määritelty tarkkoja pituus- ja painorajoja poneille, vaan opettaja katsoo ratsastajille aina sopivan kokoiset ratsut jokaiselle tunnille. Kun ratsastaja voi esimerkiksi pituutensa vuoksi ratsastaa enää isoimmilla poneilla, on aika siirtyä hevostunneille. Paino, jonka poni jaksaa kantaa, riippuu hyvin paljon sen rodusta, ruumiinrakenteesta ja lihaskunnosta. Poneja ei kuitenkaan haluta rasittaa laittamalla niiden selkään isoja ratsastajia jatkuvasti (vaikka ne jaksaisivatkin niitä kantaa), koska ponit menevät paljon tunteja. Näin ne pysyvät kunnossa paremmin.

Miksi Poni-Hakaan ei tule toista shettistä?
Me blogin kirjoittajat emme pysty tähän kunnolla tallin puolesta vastaamaan, sillä emme ole millään tavalla vastuussa hevoshankinnoista. Puskaradio on kuitenkin kuullut juttua, että tallillemme etsitään juuri pientä ja kilttiä ponia. Sopivien hevosten osto ratsastuskouluun on kuitenkin aina hankalaa ja aikaavievää, joten asian suhteen on oltava kärsivällisiä.

Mitä rotuja Ufossa on?
Ufo on tilastohevonen eli sen vanhemmista tai niiden roduista ei ole kirjattu tietoja. Tällöin emme voi varmuudella sanoa, mitä kaikkia rotuja se edustaa.  Ufo on syntynyt Latviassa vuonna 2006.

Ufo

Onko jo tiedossa ketkä olisi seuraavaksi lähdössä eläkkeelle ja milloin?
Talliltamme lähtee poni tai hevonen eläkkeelle silloin, kun se ei jaksa tai voi tehdä tunteja enää normaaliin tapaan ja sille löydetään hyvä koti. Tähän vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti sen tilalle saadaan hankittua uusi hevonen, niin ettei jäljelle jääviä rasiteta liikaa. Aina pelkkä ikä ei kerro mitään hevosen jaksamisesta tunneilla, sillä monia hyviä tuntihevosia jaksaa tehdä helppoja tunteja vielä pitkään. Tallimme vanhimpia ratsuja ovat Roy (18v.), Pete (21v.), Zombi (20v.) ja Prinssi (21v.). Jossain vaiheessa niiden on aika siirtyä pois tuntikäytöstä, mutta tarkkaa aikaa ei blogitiimillä ole tiedossa.

Ketä tallissa olevat uudet hepat ovat?
Talliimme on saapunut useita uusia tuntihevosia.
Turbo on punarautias ruuna, oikealta nimeltään Turbo Intercooler ja se on syntynyt vuonna 2005.
Lady, oikealta nimeltään Lady Croft on vuonna 2003 syntynyt hannoverilainen. Aku on kuusivuotias ruuna, josta blogitiimikään ei vielä tiedä muuta. Uusista hevosista tehdään tietenkin esittelyt myöhemmin.

Hevosen hoito

Kuka on ponien hoitajavastaava?
Hoitajavastaavina toimivat tällä hetkellä Anna-Liisa ja Tiina. Heitä voit kysellä tallilla ja he osaavat parhaiten kertoa hoitamiseen liittyvistä asioista sekä tietävät ketkä tarvitsevat hoitajaa.

Pitääkö väite "hevonen tulee harjata niin hyvin ettei se pölise mistään kohdasta" paikkaansa?
Hevonen tulisi harjata huolellisesti ainakin kerran päivässä, ja kun hevonen on hyvin harjattu, sen karvan seassa ei ole enää liikaa eikä se silloin pölise taputtaessa. Myös hyvin kurainen hevonen täytyy harjata huolellisesti, jotta sen varusteiden alle ei jää likaa, joka voisi aiheuttaa sille ikäviä hiertymiä. Hyvin hoidetun hevosen karva on terve ja kiiltävä, ja huolellinen hevosenhoito kuuluu hyvin hevosmiestaitoihin, joita olemme ratsastuskoulussa oppimassa.

Saako hevosia letittää tunnille?
Tallimme säännöissä ei mainita asiasta mitään, mutta yleisesti hevosia ei letitetä tunnille. Turha harjan letittäminen saattaa katkoa jouhia ja tehdä siitä huonokuntoisemman, joten pyrimme välttämään sen turhaa repimistä. Jos kuitenkin haluat harjoitella esimerkiksi kisanutturoiden tekemistä, voit kysyä siihen luvan omalta opettajaltasi ennen tuntia. Kysy rohkeasti myös jotakuta tallimme kokeneemmista hoitajista auttamaan, jos et osaa! Tällä hetkellä tallillamme ei ole Prinssiä lukuunottamatta yhtään hevosta, jonka harjan annettaisiin kasvaa ja joka vaatisi jatkuvaa letittämistä.

Miten keltaiset läikät puhdistetaan hevosesta?
Kimoilla hevosilla saattaa olla joskus esimerkiksi yön jäljiltä kyljissään keltaisia läikkiä, jotka ovat tarttuneet karvaan hevosen maatessa ja pissan tarttuessa sen vaaleaan karvaan. Nämä lähtevät parhaiten pyyhkimällä märällä sienellä. Oikein puhtaaksi hevosen saa pesemällä sen juoksevalla vedellä ja käyttämällä esimerkiksi juuri kimoille hevosille tarkoitettua kimoshampoota. Harjaamalla läikät lähtevät huonommin, sillä väri on kiinni karvassa.

Muuta

Voiko Poni-Haan sivuille lähettää hevosista kuvia?
Poni-Haan tallin sivuilla on lyhyt esittely kaikista poneista ja hevosista. Näissä esittelyissä on ratsuista pääkuva, ratsastuskuva ja hyppykuva. Kaikista ei näitä kolmea kuvaa valitettavasti vielä löydy ja osa niistä on hyvin vanhoja. Jos sinulta löytyy hyviä kuvia, voit lähettää niitä Niinalle osoitteeseen niina.rodionoff@gmail.com. Jos sinulla on kuvasivusto, linkki riittää.

Kuinka osaava täytyy olla jotta voi aloittaa kisaamisen?
Jotta voi alkaa kisaamaan, tulee C-merkki olla suoritettuna kokonaisuudessaan. Joissakin kisoissa on mahdollista suorittaa merkkiä, joten vastaisimme että niin osaava, että saa merkin läpi :) Tallillamme järjestetään myös minikisoja, joissa helpoissa ohjelmissa saa käyttää myös taluttajaa. Näissä kisoissa pääsevät myös kokemattomammat ratsastajat kokeilemaan taitojaan!

Mitkä ovat parhaita hevoskirjoja, joita olette lukeneet? Entä parhaat leffat? 
Näin ponihakalaisena täytyy sanoa, että tallin perustajan Chrisse Fagerströmin kirjat Poni-Haan alkuajoista ovat parhaimpia lukemiamme heppakirjoja. Esittelyt näistä kirjoista löydät myös blogista tämän linkin kautta. Muita blogitiimin suosikkeja ovat Kyra Kyrklundin ja Jytte Lemkowin kirja Kyra ja ratsastuksen taito, joka havainnoillistaa selkeästi myös ratsastuksen perusasioita ja samalla Kyran omaa historiaa ja taustoja.
Hevosaiheisista leffoista parhaita ovat olleet Uljas Musta sekä Disneyn Spirit - villi ja vapaa.

Tuleeko tänä vuonna joulukalenteria?
Tämän vuoden joulukalenteri on jo suunnitteilla. Toiveita ja ideoita voi kommentoida tämän postauksen kommentteihin.

Minikisat

Ensimmäiset minikisat ratsastettiin 27.9. Kyseessä olivat siis ensimmäiset kisat niille, jotka eivät ole aiemmin kisanneet. Kisoissa oli kaksi helppoa ohjelmaa, raviohjelma sekä perusmerkkiohjelma. Apuna sai käyttää radan esilukijaa sekä taluttajaa, paitsi jos suoritti perusmerkkiä.

Kisat olivat hieman erilaiset kuin normaalit Poni-Haan kilpailuharjoitukset. Järjestäjät olivat osittain eri henkilöitä ja aikataulut olivat joustavat. Kisaajat eivät päässeet tällä kertaa toimihenkilötehtäviin, vaikkakin radan rakentamista ja purkamista harjoiteltiinkin. Joku totesikin, ettei ollut koskaan nähnyt näin nopeaa radan purkua kisan jälkeen.

Kilpailupäivä oli täynnä jännitystä, tottakai kun ensimmäistä kertaa kisattiin. Hyvässä yhteishengessä sekä hoitajien avustuksella ratsut saapuivat maneesiin ajallaan ja järjestelyt tuntuivat toimivan hyvin. Ja mikä parasta kilpailupäivässä, kaikki ratsastivat ohjelmat hyväksytysti läpi!

Kisoissa jaettiin jokaiselle osallistujalle ruusukkeet. Lisäksi kummastakin luokasta palkittiin sinnikäs sisupussi ja hyvät tiet tehnyt ratsastaja. Molemmista luokista palkittiin yhteensä yksi erityisen tyylikäs ratsastaja sekä tsemppari, joka osoitti hyvää hevosmiestaitoa ja oli erityisen ystävällinen ja kannustava muita kanssakilpailijoita kohtaan.

Tuomarina toiminut Anne Nuutinen lupasi, etteivät minikisat jääneet ainoiksi, joten tervetuloa mukaan uudestaan uudet sekä nyt jo konkarit minikisaajat!

Perusmerkki-luokan palkintojenjako

Raviohjelma-luokan palkintojenjako

Onni matkassa - Uusi alku

Tässä juttusarjassa seuraamme Onnin elämää Ypäjällä Jatan ja Emilian matkassa. Onni lähti ylläpitoon syyskuussa ja palaa luultavasti ensi vuoden puolella takaisin tuntihevosen töihin.

Uusi alku 

Perjantaiaamuna puoli yhdeksältä vein punarautiaan suokkiruunan meidän ekalle yhteiselle estetunnille. Vähän tuli esteistä lisäkierroksia ja me suorastaan lennettiin kaiken yli... Sitten vein Hyrrän pikapikaa talliin ja lennettiin katsomaan jo talliin vietyä Onnia.

Olen siis opiskelemassa ratsastuksenohjaajaksi Ypäjällä, ja Onni tuli ylläpitoon minulle ja luokkakaverilleni Emilialle. Meillä alkaa keväällä työharjoittelu ja tarkoituksena sitä ennen treenata ja kisata Onnin kanssa niin paljon kuin ehditään.

Nyt on vajaa viikko takana, ja muutos on jo ihan valtava. Poni-Haassa viimeisimmät käyttöohjeet taisivat olla, että houkuttele Onni ovelle heinällä, vie suitsilla vesariin, laita siinä. Täällä se ei ole kunnolla edes luimistellut kertaakaan, sen voi harjata irti karsinassa, tulee tarhasta ja karsinassa korvat hörössä vastaan, painaa päätä syliin raavittavaksi. Mielellään se tuntuu töitäkin tekevän kun on vähän vaihtelua.
Yksin maastoilu on vielä aika jännää, pieni pör pör pör kuuluu aina mennessä. Mutta selvästi kisahevosainesta siinä on, viikonloppuna oli kansalliset estekisat ja rekkoja ja koppeja ja hulinaa sen mukaisesti ja me käveltiin pitkin ohjin kaiken keskellä eikä yhtään hirvittänyt!

Perjantaina olisi ensimmäinen tunti vuorossa, katsotaan mitä mieltä ammattilainen on meidän viikon aikaansaannoksista.

-Jatta

Think forward!

Emile Faurie

Poni-Haan Ratsastajat antoi jäsenilleen mahdollisuuden osallistua Suomen kouluratsastusmaajoukkuevalmentajan, brittiläisen Emile Faurien järjestämälle kouluratsastusklinikalle. Mukana olikin jonkin verran myös tuttua porukkaa runsaassa, 650:n hengen yleisössä! Emilen selkeää englanninkielistä puhetta oli hyvin helppo seurata ja todennäköisesti kaikki ymmärsivät ainakin pääpiirteittäin hänen opetusmetodeitaan. Aivan klinikan alussa hän muistutti, että "Riding is not a right, it´s a privilege", ja että kaikkien tulisi muistaa olla kiitollisia mahdollisuudesta työskennellä hevosten kanssa.

Ohjelmassa keskityttiin eri-ikäisten hevosten koulutukseen ja ikäkausien erikoispiirteisiin. Ensimmäisenä esiintymässä nähtiin kaksi ryhmää nelivuotiaita hevosia, sen jälkeen 5- ja 6-vuotiaat sekä muutama pidemmälle koulutettu hevonen. Päivä huipentui Emilen kanssa paljon yhteistyötä tehneen Emma Kanervan ja Grand Prix -tasoisen Proud Daylight -ruunan esiintymiseen. Erikoisen tästä ratsukosta teki se, että Emma oli kyseisen hevosen selässä vasta toista kertaa.

Mona Westman ja 4-vuotias Royal d'Amour

Klinikalla esiintyneet ratsukot:

4-vuotiaat hevoset
Niccolina Oscarsson - Londonhertz
Sari Aimila - Lodestro
Mona Westman - Royal d'Amor
Johanna Heikkilä - Bourbon
Madis Morna - Quantum Theory

5-, 6- ja 7-vuotiaat hevoset
Julia Karstinen - Sommerliebe
Siiri Kyrö - Kyrö Hot Flow
Maarit Raiskio - Pin Rock's Zico

Piaffe- ja passageharjoituksia
Maarit Raiskio - Irbis
Janne Bergh - St' Ophir
Nina Dunder - Floresco Sil
Emma Kanerva - Proud Daylight

Esteratsastajana paremmin tunnettu Madis Morna ja 4-vuotias Quantum Theory.

Emile painotti puheessaan sitä, kuinka jokainen hevonen on yksilö ja kuinka niiden kouluttaminen on aina hieman erilaista. Näin ollen emme voi puhua esimerkiksi saksalaisesta tai klassisesta tyylistä kouluttaa hevosia vaan jokainen hevonen vaatii aivan omanlaisensa tyylin. Suuri yleisö ja sähköistävä tilanne olivat varsinkin nuoremmille hevosille hyvin jännittäviä, ja Emile toivoikin, että kun ne säikähtivät jotakin, ratsastajat "jättävät ne rauhaan", ilman turhaa apujenkäyttöä, jotta hevonen löytäisi oman tasapainonsa. Jännittynyttä hevosta ei pakotettu eteenpäin, vaan sille annettiin aikaa havaita pelottava asia, ja sen jälkeen työskentelyä jatkettiin mahdollisimman normaalisti. Hän korosti sitä, kuinka nuoren tuli antaa itse löytää oma rytminsä ja tasapainonsa, eikä ratsastajan tule auttaa ja tukea sitä liikaa. Lähes kaikkien ratsukoiden kohdalla hän toivoi enemmän eteenpäinpyrkimystä ja työntöä takajaloista. Emilen mukaan turvan paikkaan luotiviivan takana ei tule kiinnittää liikaa huomiota, jos hevonen vain käyttää selkäänsä ja hyväksyy kuolaintuntuman tyytyväisenä.

Julia Karstinen ja 5-vuotias tamma Sommerliebe.

Emilen opeista huomaa sen, kuinka hän huolehtii hevosen henkisestä hyvinvoinnista ja käyttää ainoastaan positiivista vahvistamista opetuksessaan. Kaikki klinikalla nähty ratsastus oli eleetöntä ja kaunista ja hevoset vaikuttivat tyytyväisiltä ja yhteistyöhaluisilta. Hevonen oppii toistoista sopivassa mielentilassa. Oikein tehdystä tehtävästä hevonen palkittiin lopettamalla apujenkäyttö ja antamalla sen olla rauhassa. Sopiva kiitos hevoselle on myös taputus kaulalle. Emile suosii suullista kehumista, sillä hevonen ymmärtää ratsastajan äänensävystä tehneensä oikein, käytetyistä sanoista riippumatta.

Henkisesti hyvinvoiviin hevosiin liittyen Emile käytti muun muassa termiä "happy athlete", tyytyväinen hevonen, joka tekee asioita mielellään. Esimerkkinä hän käytti Valegroa ja sitä teknisesti taitavampia hevosia, jotka eivät kuitenkaan saa kouluratsastuskilpailuissa niin hyviä pisteitä esimerkiksi piaffesta. Ero on siinä, että tyytyväisessä ja tasapainoisessa hevosessa ei näy hermostumisen ja epämukavuuden merkkejä, kuten jännittyneisyyttä tai huiskivaa häntää.

Emile havainnollisti hevosen kaulan hermostoa ja paikkaa, johon hevosta voi taputtaa ja kiitää kesken ratsastuksen.
Kuvassa ratsukko Siiri Kyrö - Kyrö Hot Flow. 

Maarit Raiskio ja 7-vuotias Pin Rock's Zico.

Hevoselta ei tule vaatia liikaa vaan ainoastaan sen verran, mitä sen täytyy ikäisekseen osata. Liian kiireellä opetettu hevonen saattaa olla hämmentynyt ja ongelmat ilmenevät kouluradalla, jos hevoselta pyytää liikaa esimerkiksi kokoamista suhteessa siihen, mihin se on fyysisesti valmis. Jokaisella hevosella on omat ongelmansa jotka täytyy ratkaista sille sopivalla tavalla. Kun hevoselta vaadittiin jotain, esimerkiksi enemmän kokoamista tai piaffen alkeita, sitä pyydettiin vain lyhyen aikaa, jotta saatiin mieluummin muutama hyvä askel kuin paljon keskinkertaisia. Kun Siiri Kyröllä ja Kyrö Hot Flowlla oli ongelmia laukanvaihtojen kanssa, Emile vaihtoi tehtävää sellaiseksi, jossa hevosen oli helpompi tehdä vaadittava asia. Kyrö Hot Flow teki esimerkiksi vaihdot paremmin toiseen suuntaan, joten hevosta pyydettiin tekemään helpompi vaihto ensin ja vasta onnistuneen vaihdon jälkeen palattiin vaikeampaan suuntaan, jolloin tehtävä oli hevosellekin hieman helpompi.

Eteenpäinpyrkimys oli yksi päivän tärkeimmistä aiheista. Nuorilla hevosilla aina viisi-kuusivuotiaisiin asti hän suosi paljon kevyttä ravia, jotta ratsastaja häiritsee hevosta mahdollisimman vähän ja jotta säilytetään sen joustavat askeleet. Myös siirtymiset olivat yksi Emilen suosikkiaiheista. Osa ratsastajista teki ensin siirtymisiä ravista käyntiin, minkä jälkeen he tekivät samaa tehtävää antamalla eteenpäinvievän avun juuri ennen käyntiinsiirtymistä, (translation to almost-walk) jolloin hevonen hidastui ja kokosi itseään enemmän samalla kuunnellen ratsastajaa.  Myös kokoamisen alkeiden opettamisessa Emile korosti sitä, kuinka täytyy "think forward", ajatella koko ajan eteenpäin, jotta hevosen eteenpäinpyrkimys säilyy. Kaikissa siirtymisissä hän toivoi hevoselle vapautta edestä, jotta jo ensimmäiset askeleet uudessa askellajissa olisivat laadukkaita.

Janne Bergh ja St' Ophir piaffeharjoituksessa.

Emma Kanerva ja Proud Daylight.

Toivon mukaan seuramme mahdollistaa meille vastaavia tilaisuuksia myös jatkossa, sillä klinikasta oppi uutta varmasti myös aivan tavalliset tuntiratsastajat. Suosittelen ehdottomasti jatkossa hyödyntämään tilaisuuden saada uusia aineksia myös omaan ratsastukseen!

Lisää kuvia klinikasta täällä!

Hyvästi, Steven

Tallimme luottoponi Steven jouduttiin valitettavasti lopettamaan jalkavaivojen vuoksi 9.9.2015.



Aivan taivaan tällä laidalla

 on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.

 Lemmikit, jotka ovat olleet täällä

 jollekulle erityisen läheisiä,

 menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.

 Siellä on kaikille rakkaille

 ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,

 joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.

 Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta

 on yllin kyllin, ja kaikilla

 ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.

 Kaikki eläimet, jotka ovat olleet

 sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;

 loukkaantuneet ja vammautuneet

 parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,

 juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme

 menneistä päivistä ja ajoista.

Tuntematon



Uusia vanhoja hevosia

Blogi laahaa uusien hevosten esittelyssä pahasti jäljessä. Tässä siis useampi "uusi" heppa, jotkut ovat jo kerinneet tovin tallissa asustella.

Tallissamme pyörähtivät näiden ratsujen lisäksi myös kimo ruuna Jeba sekä pikkuponi Ariel, joista kumpikaan ei läpäissyt eläinlääkärin tiukkaa seulaa eivätkä siten pääse Poni-Haassa hoitamaan tuntihevosen virkaa. Jeba on säpäkkä 7-vuotias ruuna, joka on risteytetty lipizzasta ja friisiläisestä. Pieni ponitamma Ariel ehti käväistä luonamme vain muutaman päivän ajan. Tämä ihanuus on vasta viisivuotias.

Aune

 

Kesän aikana tallimme tammalaumaa on kasvatettu kahdella viehättävällä leidillä. Jo keväämmällä joukkoomme liittyi Aune, oikealta nimeltään A Votre Sante. Tällä tammalla riittää sekä omaa tahtoa että miellyttämisenhalua, ja se onkin onnistunut hurmaamaan useat ratsastajat, jotka neitiin ovat päässeet tutustumaan. 9-vuotias ruunikko on aiemmin toiminut aiemmin yksityisenä estehevosena, joten hevosesta saa kuorittua myös mukavan hyppykaverin. Kisaradoillakin tämä viehättävä neiti on päässyt jo väläyttämään taitojaan.

Kikka 

 Kikka, oikealta nimeltään Viktooria, saapui tallimme ponitammalauman vahvistukseksi kevään lopulla. Kiltti poni on toistaiseksi mukavan reipas ja hyppää erityisen hyvällä tekniikalla. Kaikentasoiset ratsastajat ovat päässeet tutustumaan tähän kauniiseen rautiaaseen poniin.

Lakonta 

Toinen hevosvahvistus Lakonta saapui tallillemme ensimmäisten kesäkurssiviikkojen aikaan ja se saikin pehmeän laskun tuntihevosen elämään. Tämäkin ruunikko tamma on toiminut ulkomailla estehevosena ja täällä Suomessa perhehevosena äidille ja tyttärelle. Pitkä nimi on ehtinyt jo lyhentyä moneen eri muotoon, ja sille on ehdotettu muun muassa nimiä Lada, Lakka, Konna ja Taika. Toistaiseksi jo vakiintunut nimi kuitenkin pysyy ennallaan, vaikka rakkaalla lapsella monta nimeä saakin olla. Lakonta ehtikin kolhimaan itseään jo ensimmäisen laumapäivänsä aikana isompien hevosten kynsissä, ja sen jalassa olevaa haavaa parannellaan edelleen. Muutaman viikon tunneilla oltuaan tapaturma-altis neiti onnistui hankkimaan jo seuraavankin haavan, jota parannellaan yhdessä edellisen kanssa. Toivon mukaan sairastelu jäisi tähän ja osaava tamma pääsisi taas tunneille   näyttämään muille, kuinka sitä oikein liikutaankaan! Ratsastajansa ja lukuisia muita tallikävijöitä Lakonta on ehtinyt jo hurmaamaan joustavilla liikkeillään ja uteliaalla, positiivisella luonteellaan.

 Terttu

Pieni ponitamma Terttu (Argenda) liittyi joukkoomme syksyn aikana. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä tämä tamma sai ensi alkuun nimen Arttu, joka ehtikin jo vakiintua tukevarakenteiselle ruunikkoponille. Sukupuolen tarkistuksen yhteydessä päädyttiin vaihtamaan nimi Tertuksi. Tunneilla poni on osoittautunut hyvin kiltiksi ja eteenpäinpyrkiväksi, täydelliseksi tuntiponi siis! Suloinen poni on osoittautunut hyvin monipuoliseksi opettamalla niin tenavia, aloittelijoita kuin jo taitavampiakin ratsastajia myös esteratsastuksen saloihin.

Tulossa: Kysymyspostaus. Kysy mitä mieleesi tulee, vastaamme asiallisiin kysymyksiin tai yritämme selvittää vastauksen.

Nalle eläkepäivien viettoon

Elokuun alussa päättyi Nallen ura ratsastukoulun tuntihevosena. Nalle on vuosien varrella hoitanut tuntihevosen virkaansa erinomaisesti, sillä sen selässä on keikkunut kolmevuotiaista lapsista kokeneihin ratsastajiin ja kaikkea siltä väliltä. Sen kanssa on kisattu kotikisoissa sekä tuntiratsastajien mestaruuksissa. Nalle on toiminut luottoratsuna ja vetohevosena maastossa, todellinen monitoimihevonen siis.
Paras kiitos hevoselle tälläisestä työpanoksesta on onnellinen eläkekoti, ja sellaiseen Nalle on todella päässyt.

Kävimme Nallen toisen hoitajan Tiinan kanssa tervehtimässä pappaa uudessa kodissa, jossa Nalle vietti laidunelämää uuden tammakaverinsa kanssa. Hevoset olivat ystävystyneet nopeasti ja Nalle hirnui tyttöystävänsä perään heti jos ei sitä nähnyt.

Uusi talli oli hurjan hieno ja Nallen karsina valtava. Uusien hevos-ystävien lisäksi Nalle on saanut seuraa kanoista ja kukosta, joita se jahtasi ympäri karsinaansa kun ne sinne eksyivät.

Pitkään herraa hoitaneena oli suuri helpotus nähdä kuinka hyvin se oli uuteen kotipaikkaansa kotiutunut ja kuinka paljon rakkautta ja ymmärrystä sen uusilla omistajilla on. En olisi voinut toivoa Nallelle yhtään parempaa paikkaa.

-Emmi

Tuntiratsastajien mestaruudet 2015: Valitut palat

Tuntiratsastajien mestaruuskisat ratsastettiin tänä vuonna tuttuun tapaan Lahden Takkulassa 31.7-2.8. Perjantaina karsittiin kouluratsukoiden parhaimmisto finaaliin sekä ratkottiin aikuisratsastajien mestaruusmitalit. Lauantaina ratsastettiin poni-, juniori ja senioriratsastajien finaaliluokat sekä tutustumisluokat esteillä. Sunnuntaina vuorossa olivat esteratsastuksen finaaliluokat ja kova kilpailu parhaan esteratsastajan tittelistä. Blogia päivitettiin viikonloppuna joka ilta, ja nämä postaukset löydät täältä, täältä ja täältä.

Tulokset
Perjantai
Sofia Hemming - Ametist Helppo B:0 58.900%, 9. sija
Titta Saari - Las Wegass Helppo B:0 64.300%, 5. sija
Nea Niemi - Las Wegass Helppo B:0 59.500% 13. sija
Minna Riitala - Galaxy aikuisrats.merkki 61.200%, 13. sija
Maisu Björkbom - Platyna II aikuisrats.merkki 61.400%, 12. sija
Louise Lindholm - Ametist aikuisrats.merkki 63.900%, 7. sija

Lauantai
kouluratsastus
Sofia Hemming - Ametist A-merkki 62.037%, 12. sija
Titta Saari - Las Wegass A-merkki 62.778%, 7. sija

esteratsastus, tervetuliaisluokat
Jonna Vakkuri - Agnes 4 vp
Sara Pohjanne - Las Wegass 0 vp
Christel Björkbom - Amazing Moon 0 vp
Titta Saari - Sier Salut 0 vp

Sunnuntai
Jonna Vakkuri - Agnes 37.5p, 23. sija
Sara Pohjanne - Las Wegass 4 vp
Inka Laine - Amazing Moon 4 vp
Christel Björkbom - Amazing Moon 4 vp
Titta Saari - Sier Salut 8 vp

Alla kilpailijoiden sekä esteratsukoita valmentaneen Annen kommentteja viikonlopusta sekä omasta suorituksesta.

Nekku (koulu, seniorit)
Olen tyytyväinen omaan suoritukseeni. Minun olisi pitäny vähän enemmän ratsastaa radalla, mutta yleisesti ottaen jäi hyvä fiilis. Harmittaa toki että jäin puolen pisteen päähän finaalipaikasta, mutta ensi vuonna uusiksi! Viikonloppu oli kokonaisuudessaan kiva, meillä oli hyvä ryhmähenki ja kaikki Poni-Hakalaiset ratsastivat hyvin. Kiva että meitä oli paljon paikalla!
Täytyy vielä sanoa, että Lassia hoitanut Aura oli aivan huippu groomi! Myös Piritan ja Annen tuki kisapaikalla helpottivat omaa hermoiluani ennen suoritusta.


Jonna (este, ponit)
Lauantain rataan olin todella tyytyväinen. Rata oli vain kahdeksan esteen rata, joka oli ponille hyvä! Iines laukkasi itse eteen, joten sain esteille hyviä hyppyjä. Yksi pudotus tuli, mutta se ei harmittanut ollenkaan. Pääasia oli se, että itselle jäi hyvä mieli ja poni oli tykki radalla se ei katsellut mitään pelottavia esteitä vaan hyppäsi kaikkien yli! Radalta poistuessani kehuttiin Iinestä ja päivä vain parani.

Sunnuntain rata alkoi hyvin. Iines teki hyviä hyppyjä. Radassa oli kumminkin 14 estettä, ja puolessa välissä Iines väsähti. Kuitenkin maaliin päästiin ja saatiin nollatulos. Uusinnassa oli tyyliarvostelu, josta saimme 37,5 pistettä. Kokemusta menimme hakemaan ja sitä saimmekin paljon. Opin paljon uutta ja Iines pääsi vaihteeksi tekemään jotain muuta, kun tuntiponin töitä. Kisat olivat huiput kelitkin olivat aika hyvät sunnuntai iltaa lukuunottamatta. Kannustusjoukotkin olivat parhaimmat, seurankin kisoissa voisi saada tuollaiset aploodit. Kaiken kaikkiaan onnistunut ja hyvä viikonloppu!


Inka (este, juniorit)
Oli kiva päästä taas kisamaan tuntimestaruuksissa, hienon hevosen sekä parhaiden kannustusjoukkojen kanssa. Omaan suoritukseeni olen tyytyväinen, ristilaukkaa sekä yhtä hyppyä lukuunottamatta. Macy ei olisi voinut olla parempi! Itsellä myös asento oli hyvä, kädet eivät lähteneet seikkailemaan tiputanssia (kyynerpäät eivät menneet sivuille. toim. huom.), mikä on ollut ongelmana minulla. Kisoista jäi kyllä jotain hampaankoloon, joten toivottavasti pääsisin kohta hyppäämään ja nauttimaan esteratsastuksesta! 

 

Christel (este, seniorit)
Vaikka nämä olivat ensimmäiset ulkopuoliset kisani ja sähläsin tosi paljon, niin oli kyllä mahtava kokemus! Opin tosi paljon uusia asioita ja sain tietää miten homma toimii. Itse olin tosi tyytyväinen tervetuliaisluokkaan, mutta puomin pudotus sunnuntain kisoissa harmitti tosi paljon. 

Maisu (koulu, aikuisratsastajat)
Lempi hermoili jo verkassa, satulaankin pääsy oli saavutus. Verkassa ratsukko myös kastui ihan läpimäräksi, joten ratsastaja istui kuin liimattu satulassa.

Lempin ratsastettavuus radalla oli todella hyvä, vaikka se yrittikin ottaa kipinää viereisellä laitumella villisti kirmaavista hevosista. Lempi keskittyi, kantoi itsensä hyvin ja eteni hyvällä rytmillä. Kookkaassa hevosessa pienetkin virheet korostuvat ja olisimme varmasti saaneet sijoituksen ilman ratsastajan huolimattomuutta hevoselle vahvimmissa osa-alueissa. Paras Aikuismerkin rata Lempin kanssa koskaan! Kisat olivat piste i:n päälle, matka sinne oli ratsastuksellisesti parasta aikaa. Siitä suuret kiitokset Poni-Haka Oy:lle että sain Lempin käyttööni heti hevosten loman jälkeen ja Piritalle, joka tunti toisensa jälkeen jaksoi "hioa timanttia" keskittyen olennaiseen. Yhteistyö Lempin kanssa nousi ihan uudelle tasolle - ja siitä olemme saaneet nauttia jatkossakin keskiviikkoaamuisin.

PH:n kannustusjoukot kisoissa ovat ehdotonta eliittiä, Suomen parhaimmat ja äänekkäimmät - olitte NIIN ihania! Kiitokset Lempin heppahoitaja Jatalle, pystyin täysin huoletta keskittymään epäolennaiseen, kuten kisojen kuuluttamiseen.

Sara Pohjanne ja Lassi

Titta (koulu ja este, seniorit)
Olen tyytyväinen viikonloppuun kokonaisuutena. Pääsin nauttimaan upeasta lajista kahden mahtavan hevosen kanssa ja team PH:lla oli jälleen kisojen äänekkäin, paras ja hauskin kannustusjoukko.

Hevoset suorittivat hyvin. Lassi ylitti itsensä ensin perjantain karsinnassa ja sitten vielä vähän lisää lauantaina finaalissa. Olen tyytyäväinen myös siihen, miten onnistuin itse ratsastamaan molemmat radat. Lauantain rataa voisin sanoa parhaaksi radakseni ikinä, ja se osui kyllä oikeaan paikkaan. Radan jälkeen oli aika upea fiilis ja se nousi vielä, kun ratsukko toisensa jälkeen jäi taakse. Vaikkei sijoille päästykään, tavoitteet koulupuolella täyttyivät heittämällä.

Esteillä Simo suoriutui mainiosti. Lauantaina olin itse rennompi ja rata meni hyvällä fiiliksellä. Sunnuntaina verryttelyä väritti ukkoskuuro, joka onneksi väistyi ennen meidän rataamme. Simo ei tällaisista pikkujutuista välittänyt, itse yritin ehkä vähän liikaa, mikä kostautui pienenä virheenä, josta seurasi sitten pudotukset. Muuten olen oikein tyytyväinen esteisiinkin, vaikka olisikin ollut kiva päästä toiseen vaiheeseen ja näyttämään taitotuomareille mitä me osaamme. Simo kuitenkin käyttäytyi mallikkaasti, mikä oli etukäteen suurin huolenaiheeni ja meillä olikin radalla oikein hauskaa, se kai tässä on tärkeintä.

Tänä vuonna menin ensimmäistä kertaa kahdella eri hevosella, mikä toi uusia asioita mm. valmistautumiseen ja kisapaikalla toimimiseen. Se kaikki kuitenkin onnistui hyvin ja siitä iso kiitos kuuluu luottohoitajalleni Auralle. Kiitos myös viikonlopusta Annelle ja Piritalle, joiden tsemppi oli jälleen korvaamatonta sekä kaikille mukana olleille!

Anne (esteratsastajien opettaja)

Tiimi veti hyvällä hengellä koko viikonlopun, hirmu hyvin oltiin valmistauduttu. Olen äärettömän tyytyväinen, kaikki ratsastajat ratsastivat taitavasti ja täysin omalla tasollaan, jopa hieman ylittäen sitä. Vaikka finaalipäivänä ei tullut sijoituksia tai puhtaita ratoja, niin se ei ole se, mistä minä riemuitsen, vaan se, että ratsastajat ratsastivat niin hyvin. Kukaan ei ratsastanut huonosti, paljon huonompi olisi ollut, jos he olisivat itse tehneet isoja, radikaaleja ja tyhmiä virheitä, mitkä on harjoiteltu moneen kertaan. Kukaan ei tehnyt sellaisia vaan päinvastoin. Tiputuksia tuli, mutta sellaista sattuu, se on prosentuaalinen osuus mikä tekee niitä tiputuksia, ja niitä vain sattui meille muutama.

Sofia ja Ametist, koulu, juniorit

Titta seniorien karsintaluokan palkintojenjaossa.

Minna (koulu, aikuisratsastajat) 

Koko teamPH (valmentajat, hoitajat, kannustajat, kuvaajat, hevoset, kisaajat... ihan jokainen) ovat huipputyyppejä!!!!

Minna ja Gina tositoimissa.

Louise aikuisratsatsajien palkintojenjaossa.

Aikuisratsastajien iloiset sijoittuneet kunniakierroksella.

Louise Lindholm (koulu, aikuisratsastajat)
Viikonloppu oli mahtava. Minulla oli kivaa, Ametist meni hyvin ja kannustusjoukot olivat upeita. Kiitos kaikille mukana olleille, joukkuehenki oli mahtava.

Poni-Haan kannustusjoukot

Viikonlopun aikana Poni-Haasta oli yhteensä paikalla parikymmentä katsojaa ja kisaajaa, ja välillä kuultiin myös hauskoja lausahduksia väsyneeltä joukolta.Tänä vuonna tiimipaidat saivat innoitusta Antti Tuiskun uudesta musiikista ja selkiämme koristi teksti "#team PH on irti". Näitä paitoja voit bongata nyt myös tallilla kulkiessasi!

Kootut lausahdukset
-Lettinauhoja sisältävä purkki kaatui maahan ja kisajoukot noukkivat niitä turpeesta. "Me vain tarkistetaan maan pH-arvoa." "Liian matala, lisätään PH:n määrää"

- Eihän sitä aina voi muistaa, mitä ne väliaikaisvessat ja väliaikaiskarsinat nyt olivatkaan. "Onneksi meidän hevoset eivät asu niissä Baja-karsinoissa. Eikun Jaba-karsinoissa!"

- "Voi ei, herätimme Hubs:in hevoset. Hups!"
(toim. huom. Hubs eli Hubertusseura)

- Viikonlopun useimmiten kuulluksi lausahdukseksi vakiintui "Mahtuuko/pääsenkö sun kyytiin?"

Iso kiitos kaikille mukana olleille, varmistimme omalta osaltamme kaikille jälleen kerran mukavan viikonlopun!

Tuntiratsastajien mestaruudet 2015: sunnuntain kooste

Sunnuntaina päästiin vihdoin myös esteratsastuksen parissa tositoimiin, kun vuorossa olivat esteratsastuksen mestaruusluokat. Luokat ratsastettiin ikä- ja korkeusjärjestyksessä, eli ponit ratsastivat 80 senttimetrin luokkansa ensimmäisenä, jonka jälkeen olivat vuorossa juniorit ja seniorit 90 sentin korkeudessa. Kisoissa käytettiin arvostelua 367.1 (A1/taito), jonka mukaan jokainen perusradan ilman virhepisteitä suorittanut ratsukko pääsi toiseen vaiheeseen, jossa ratsukoiden välinen paremmuusjärjestys mitattiin tyylipisteiden perusteella. Näin ollen ratsukon nopeudella ei tässä arvostelussa ole merkitystä, vaan ainoastaan virhepisteet ja taito ratkaisevat.

Poni-Haan ratsukoista ensimmäisenä starttasivat siis Jonna ja Iines, jotka suorittivat hienon, puhtaan radan. Toisen vaiheen tyylipisteitä heille kertyi yhteensä 37.5 pistettä, mikä riitti 23. sijaan yhteensä 46:n ratsastajan joukossa. Hieno suoritus ensikertalaisilta!

Junioreistamme ensimmäisenä starttasivat Inka ja Macy, jotka ottivat valitettavasti perusradalla yhden puomin alas eivätkä päässeet toiseen vaiheeseen. Samoin Sara ja Lassi pudottivat yhden esteen perusradalla.

Senioriratsukot starttasivat lähes peräkkäin, joten yleisöä ei pidetty sen suhteen kauaa jännityksessä. Kaunis ilma muuttui sennuluokan aikana rankkasateeksi ja ukkosmyrskyksi, joten yli puolet luokasta hypättiin hieman märissä tunnelmissa. Christel ja Macy ottivat perusradalta yhden puomin alas. Simo otti hieman kierroksia tuomariston sadevarustuksesta mutta Titan hienon ratsastuksen ansiosta ratsukko pääsi aloittamaan suorituksensa. Valitettavasti tältäkin perusradalta tuli alas kaksi puomia eli yhteensä 8 virhepistettä.







Suoritusten jälkeen alkoivat kotiinlähdön valmistelut ja hevoset pääsivät traileriin ja kotiin lepäämään. Fiilis pitkän viikonlopun jälkeen oli kaikilla hyvin väsynyt, minkä vuoksi myös blogin päivitys myöhästyi. Tunnit ja treenit jatkuvat taas tällä viikolla, ja tämä viikonloppu tuo varmasti mukana olleille lisäintoa harjoitteluun!

Kiitos kaikille paikan päällä kannustaneille, sillä vaikka emme huutosakkikisaan osallistuneetkaan, kaikille Lahdessa olleille on varmasti selvää, mikä onkaan se äänekkäin ja omia ratsukoita kannustavin talli!





Tuntiratsastajien mestaruudet 2015: lauantain kooste

Toisena aamuna herätys oli ensimmäistä aamua aikaisempi, kun Titan ja Lassin suoritus oli jo luokan kolmantena eli heti kahdeksan jälkeen.

Aamupäivällä starttasivat Titta ja Lassi seniorien koulufinaalissa sekä Sofia ja Ametist juniorien koulufinaalissa. Aikainen herätys palkittiin, kun Titta ratsasti keskittyneesti ja Lassi liikkui upeasti. Ratsukko sai hienosti 62,778%, mikä riitti seitsemänteen sijaan, kun luokassa sijoittui yhteensä kuusi ratsukkoa.

Ametist ja Sofia kilpailivat kymmenen aikaan juniorien koulumestaruudesta. Siististä radasta prosentteja kertyi yhteensä 62,037 %, mikä riitti kahdenteentoista sijaan. Hieno tulos ratsukolta, joka suoritti toisen helpon A:n ratansa!

Iltapäivällä päästiin taas toisenlaisiin tunnelmiin, kun kouluaitojen purkamisen jälkeen vuorossa oli esteratsastuksen tervetuliaisluokat. Näissä luokissa jokainen puhtaan radan suorittanut ratsukko sai ruusukkeen sekä lahjakassin.

Poni-Haan poniratsukoita edustavat Jonna ja Iines suorittivat hienon radan mutta pudottivat valitettavasti yhden esteen. Junioriratsukoista radalle pääsivät Sara ja Lassi, tehden puhtaan radan. Senioreista nähtiin kaksi ratsukkoa, kun sekä Christel ja Macy että Titta ja Simo suorittivat siistit, puhtaat radat. Myös estehevoset käyttäytyivät mallikkaasti, vaikka pieniä epäilyksiä oli havaittavissa ennen kisoja.

Kun hevoset pääsivät kisapäivän jälkeen lepäämään, suuntasi team PH nauttimaan yhteisestä illallisesta.

Huomenna on luvassa jännittävät estemestaruusluokat, joissa poni-hakalaisista kilpailevat Jonna ja Iines poniluokassa, Inka ja Macy sekä Sara ja Lassi junioriluokassa sekä Christel ja Macy sekä Titta ja Simo senioriluokassa.