Kohti 4-tason koulukilpailuja

Jos viime viikonlopun ratsastuksen maailmancupin televisiointi ei vielä sammuttanut kouluratsastusnälkääsi, ei haittaa! Tasokasta kouluratsastusta pääsee nimittäin katsomaan myös tänä viikonloppuna Poni-Haassa, kun Poni-Haan Ratsastajat järjestää sunnuntaina 26.4. 4-tason (entisen kansallisen tason) koulukilpailut.

Perinteisesti huhtikuun lopussa järjestettävät kisat keräävät yhteen Suomen kärkinimiä niin hevos- kuin poniratsukoissakin. Ensimmäinen ratsukko starttaa klo 9, ja luokkina tänä vuonna ovat Vaativa A:0, suomenhevosille avoin Helppo A:4, Intermediate 1 (joka on osa Lähitapiola Small Touria), sekä poneille avoin Helppo A, FEI joukkueohjelma poneille. Kisa-areenana toimii maneesi, jonka katsomosta on hyvä seurata kilpailuja. Kahvila Pullaponi on koko päivän auki nälkäisille.

Muistathan, että sunnuntain 26.4. tunnit on peruttu kisojen takia. Sunnuntain ratsastajat voivat varata korvaavan rästin puhelinpäivystyksestä.

Tervetuloa vuoden päätapahtumaan ja seuraamaan jännittäviä kilpailuja! Kannattaa välttää omalla autolla tulemista, sillä tallin parkkipaikka on varattu trailereille ja hevosautoille. Jos tilaa on, auton voi jättää Vuorilehdontien varteen tai Hakunilan urheilupuiston parkkipaikalle.

Kuvat vuodelta 2013, © Hanna Mäntynen

Jäähyväiset Avalle

Viime viikolla lähti talliltamme lyhyen ajan sisään jo toinen poni, Ava. Tämä nuori poni ehti olla Poni-Haassa vain muutaman vuoden, joista ainakin viimeisen vuoden ajan se sairasteli jalkojensa kanssa pitkiä jaksoja. Ponille löytyi hyvä koti, jossa se saa tulevaisuudessa viettää leppoisia mammapäiviä.

Avasta kertoo enemmän sen hoitaja Anni.

Ava ja Anni keväällä 2015, c) Nora Oravainen

Ava lähti tallilta viime perjantaina muihin hommiin. Se pääsi Keski-Suomeen parhaaseen mahdolliseen kotiin, jossa sillä on paljon tilaa liikkua vapaana. Avan jalat olivat oireilleet jo kauan, eivätkä ne enää kestäneet tuntikäyttöä.

Ava tuli Poni-Hakaan joskus loppusyksystä 2013. Poni tuli Suomeen Latviasta, jossa sillä kilpailtiin jo paljon koulua ja esteitä sen nuoresta iästä huolimatta. Sen tultua Poni-Hakaan se ei aluksi käynyt paljoakaan tunneilla, mutta osoittautui nopeaksi oppijaksi ja alkoi käymään enemmänkin tunneilla. Joskus Ava ”säikähti” ihan olemattomiakin asioita ja järjesti pieniä omia esityksiä tunneilla. Kuitenkin Ava oli ihanteellinen poni ratsastaa.

Sen tultua Poni-Hakaan se valloitti lähes kaikkien sydämet suloisella ulkonäöllään ja ihanalla luonteellaan. Ava oli lähes aina pää käytävällä, rapsutuksia ja nameja kerjäämässä. Ponin tultua tallille en olisi uskonut, että olisin alkanut sitä hoitamaan. Kuitenkin siihen hommaan päädyin ja meidän yhteinen aikamme alkoi 3.2.2014. Silloin mietin mahtaakohan aika riittää kahdelle hoitohepalle, mutta Ava vaikutti niin suloiselta, että olihan se pakko alkaa sitäkin rapsuttelemaan. Avan kanssa ei koskaan ollut tylsää. Se oli aina todella sosiaalinen ja odotti korvat hörössä karsinassa, milloin joku tulisi sitä rapsuttelemaan. Se varmisti aina, olisiko jollakin herkkuja mukana. Ava oli aina leikkisällä tuulella, mutta osasi olla myös nätisti. Se ei koskaan ollut kärttyisä tammamainen, vaan todella kiltti.

Maaliskuussa Avaa kävi katsomassa pari sen entistä ratsastajaa Latviasta asti. He olivat niin kiintyneitä siihen, että halusivat matkustaa Suomeen vain sen takia. He moikkasivat samalla Ufoa, Ginaa, Ballea ja Vikiä, jotka ovat tulleet samasta paikasta. Heidän mielestään Ava oli erityinen poni ihanan luonteensa takia.

Ponin lähtö oli omalla tavallaan hieman koominen. Ensinnäkään tallista ei tuntunut löytyvän mistään sopivan kokoisia suojia tai matkustusloimea. Kun lopulta kaikki löytyi, oli lopputulos melko kaoottinen. Kun tuli aika lastat poni traileriin, ei se sinne helpolla mennyt. Lopulta Ava työnnettiin kirjaimellisesti traileriin. Poni taisi aavistaa, ettei enää ole tulossa takaisin tallille. Kiitos Avalle kaikesta mitä se opetti, ikävä tulee. <3

Kummastunut poni lähtöpäivänä matkalla traileriin. Stailaajina Melisa ja Jonna.

Onnellista tulevaisuutta Avalle!

Luottoratsu Bruno eläkepäiville

Pilvisenä lauantaina 28.3. saimme taas hyvästellä yhden tallin vanhoista luottoratsuista, kun ruunikko poni Bruno lähti viettämään eläkepäiviään ratsutalli Vivelyyn. Samalle tallille lähtivät aikoinaan myös Kerppu ja Jetta.

Bruno tuotiin Suomeen Virosta vuonna 2001, ja Poni-Hakaan se siirtyi 2000-luvun alkupuolella. Näiden yli kymmenen vuoden aikana poni ehti hurmata ja opettaa monia ratsastajia, opettajia ja hoitajia.

Brunosta kertoo sen pitkäaikainen hoitaja Netta.

Bruno ja Netta 28.3, c) Annina Mäkinen

Bruno ja Netta 28.3, c) Annina Mäkinen

Bruno saapui Poni-Hakaan 2000-luvun alkupuolella, joten se ehti tehdä pitkän uran tuntiponina. Näiden vuosien aikana se on ollut loistavana opettajana monille lapsille ja myös vähän vanhemmille. Kuntoonlaitossa Bruno osasi kaikki mahdolliset keinot välttääkseen varusteiden laiton ja tunneilla Bruno teki usein kaikkensa päästäkseen helpommalla. Kun itse oli riittävän päättäväinen, alkoi Bruno tehdä mitä pyydettiin ja se onnistuikin valloittamaan monien sydämen.

Itse aloin hoitamaan Brunoa vuonna 2009 eli meille ehti kertyä kuusi ihanaa yhteistä vuotta. Niiden vuosien aikana sai vuodattaa hikeä ja kyyneleitä mutta hetkeäkään en tämän ihanan ponin kanssa vaihtaisi. Bruno oli ensimmäinen hoitoponini ja ehti opettaa minulle paljon hoitamisen alkeista lähtien. Muutaman vuoden ajan Bruno ehti toimia myös lastariponina Prinssin kanssa Halin ja Kerpun siirryttyä muihin hommiin. Suurimmassa osassa lastareista (lastenjuhlista) olin itse Brunon mukana ja niissä oppikin tuntemaan ponin entistä paremmin. En olisi uskonut että tuosta tötteröitä pelkäävästä ponista tuli lastareiden luottoratsu. Alkujännityksen jälkeen Bruno kuitenkin sopeutui hyviin uusiin asioihin. Muistan eräät talvella olleet lastarit, jotka taisivat olla kummankin ensimmäiset. Ratsastusalueena oli parkkipaikka jonka toisessa reunassa oli suuri lumikasa, jossa lapset riehuivat ja kiipeilivät, sekä pitkä mäki, jossa ihmiset laskivat pulkillaan lujaa suoraa parkkipaikan reunaan. Alkuun Bruno oli aivan järkyttynyt lumikasassa vaanivista ja pulkkien kanssa hyökkäävistä lapsista, mutta niin siitä vain tuli kiltisti kehää kiertävä lastariponi.

Bruno yhdessä Netan kanssa kilttinä lastenponina Hevoset Stadikalla -tapahtumassa kesällä 2014.

Brunon pitkä ura ratsastuskoulussa tuli päätökseen maaliskuun lopussa. Ennen pääsyä uuteen kotiin vietimme Brunon kanssa aamupäivän kisakatsojina Iitun mukana. Kisojen jälkeen oli aika jättää Bruno uuteen hyvin ansaittuun eläkekotiin, jossa se saa viettää ihanaa eläkeläisen elämää. 


Toivomme varmasti kaikki tälle hurmaavalle ponille leppoisia eläkepäiviä!

Poni-Haan vanhat hevoset: Sara

Tässä juttusarjassa selvitämme, mitä kuuluu Poni-Haassa asuneille entisille ratsastuskouluhevosille. Tällä kertaa kuulumisia Sarasta, josta kertoo Johanna, ponin nykyinen omistaja. Sara lähti Poni-Haasta lokakuussa 2013.

Sara

Sara on ihana poni! Pakko sanoa se jo heti tähän alkuun. Ostimme Saran syksyllä ja jo heti koeratsastuksessa huomasin, kuinka paljon Sara oli ruosteessa. Laukkojakaan ei meinannut millään saada nousemaan ja meno oli mitä sattuu, kun oli ollut vain maastokäytössä ilmeisesti jonkin aikaa.
Päädyimme kuitenkin ostamaan poni, kun tuo oma hevonen tarvitsi seuraa kun edellinen jouduttiin lopettamaan.
Olemme käyneet nyt vähän kevyemmissä valmennuksissa, ja ponia ollaan saatu taas rennommaksi ratsastaessa. Koulukiemuroitakin on taas uudelleen opiskeltu ja päästy vähän eteenpäin.

Ihanan valloittavahan poni on! Meillä tosiaan Sara asuu pienellä kahden hevosen tallilla Mikkelissä tuossa omassa pihassa, niin pääsee vähän paremmin vaikuttamaan ruokintaan ja liikutukseen.

I-tason estekisat 15.3.

Kun maneesin pohja saatiin vihdoin hypättävään kuntoon, päästiin kisakausi aloittamaan I-tason estekisojen osalta sunnuntaina 15.3. Kisat käytiin kauniissa ja aurinkoisessa kevätsäässä.

Rutinoituneiden järjestäjien ja kisaajien kanssa kisat saatiin kunnialla läpi. Luokkina olivat tällä kertaa ristikkoluokka, 60cm ja 80cm. Kaikissa luokissa arvostelu oli A0/tyyli, eli kaikki perusdaran virhepisteittä suorittaneet ratsukot ovat tasavertaisesti samalla sijalla. Lopullisen sijoituksen määrittelee tyyliarvostelulla ratsastettu uusinta, johon jatketaan suoraan perusradalta. Tyyliarvostelussa uusinnan eri osat arvostellaan numeroasteikolla 0-10, ja siinä pyritään siistiin ratsastukseen. Uusintaan sai jatkaa, vaikka perusradalla olisikin tullut virhepisteitä.

Hevosissa estekisojen ensikertalaisia oli monta, kun esimerkiksi Gera, Iines ja Onni olivat ensimmäisissä estekisoissaan Poni-Haassa ollessaan. Muutama ratsastaja putosi, muun muassa estetykki Rölli pudotti molemmat ratsastajansa. Ketään ei kuitenkaan sattunut pahemmin, ja ratsastajat kiipesivätkin rohkeasti takaisin ratsujensa selkään.

Kisakausi jatkuu jo tällä viikolla, sunnuntaina 29.3. Silloin vuorossa ovat I-tason koulukilpailut. Tervetuloa seuraamaan ja kannustamaan kisaajia!

Radankävely Piritan johdolla

Tiina ja Onni

Annina ja Rölli

60cm luokan voittajaratsukko Ellen ja Steven

Ja 80cm luokan voittajat Nekku ja Gera

Inka ja Macy

80cm luokan palkintojenjako

Lisää kuvia estekisoista täällä.

Jumppaa a´la Pirita

... eli ratsastusta tukevaa oheisliikuntaa tallillamme. Tammikuussa alkoivat Poni-Haan yläkerrassa ratsastuksenopettaja Pirita Långin vetämät jumppa- ja venyttelytuokiot, jotta talli voi osaltaan tukea ratsastajiensa hyvää kuntoa ja kehonhallintaa. Liikunnalla ja hyvällä kunnolla on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia muun muassa ratsastajan tasapainoon, koordinaatiokykyyn ja kestävyyteen.

Aiheeseen liittyvän nettiartikkelin löydät esimerkiksi täältä. SRL:n luomaa ratsastajan terveysprofiilia pääset tarkastelemaan täältä.

Vuoden vaihteen jälkeen alkoivat Piritan jumppa- ja venyttelytunnit tallin yläkerrassa, jonne on rajattu tila suljettavalla liukuovella. Talo tarjoaa matot ja 45 minuutin hinnaksi tulee vain 10 euroa. Testasin heti selkä-vatsa-pakarajumpan, joka oli juuri sopivan haastava, mutta ei tuntunut liian raskaalta. Kuntosalitreeni ja -jumpat olivat minulle entuudestaan vieraita, olen harrastanut vain joogaa ja pilatesta, jotka ovat hitaampia lajeja. Liikesarjojen opettelu ulkoa on ollut itselleni vaikeaa, mutta Piritan ohjeilla ja toistoilla ne sujuivat hyvin. Tsemppaustakin tarvittiin, kun voimat tuntuivat hiipuvan. Mutta musiikin tahdissa jaksoi vielä yhden – kaksi – kolme kertaa. Hiki virtasi ja lihaksissa tuntui! 45 minuutin venyttely jumpan jatkeeksi tuntui ihanalta ja helpolta… Olenkin osallistunut säännöllisesti jumppaan ja suosittelen sitä lämpimästi ihan kaikille ja kaikenkuntoisille. Liikkeitä voi tehdä oman kunnon ja jaksamisen mukaan. Ratsastajalle tärkeä keskivartalon hallinta ja tasapaino paranee näin koulutetun ammattilaisen opissa turvallisesti. Samalla reissulla voi seurata ratsastustunteja ja nauttia kahvila Pullaponin herkuista, jollei oma tunti satu olemaan juuri perjantaina.

Tekstin kirjoittanut Johanna Hellman.

Piritan jumppien aikataulu:
TI klo 17.45-18.30 Selkä,-vatsa,-pakarajumppa
klo 18.30- 19.15 Venyttely
PE klo 18.45-19.30 Selkä,-vatsa,-pakarajumppa
klo 19.30- 20.15 Venyttely
Ilmoittaudu mukaan puhelinpäivystyksessä!

Poni-Haan Ratsastajien vuosikokous

Lauantaina 7.3. järjestettiin Poni-Haan Ratsastajien vuosikokous. Ennen vuosikokousta järjestettiin Annen ja Piritan ratsastusdemo esimerkkeinä toimivat pääasiassa tuntihevoset.

Blogitiimi on nykyään niin kiireisiä, joten suuret pahoittelumme kun emme demosta saaneet teille juttua.

Kuva Pia Kivistö

Vuosikokouksessa valittiin vuoden 2015 hallitus. Seuramme uudeksi puheenjohtajaksi valikoitui Sini Savanala, joka on tuttu tallilta myös Kahvila Pullaponin omistajana. Väistyvä puheenjohtaja Sirpa Savasmaa kerkesi luotsata seuraa jo 18 vuoden ajan.
Hallituksen varapuheenjohtajina jatkoivat Niina Rodionoff ja Titta Saari. Titta jatkaa kisavastaavana ja Niina nimettiin myös seuran viestintävastaavaksi.
Uusina jäseninä hallituksessa aloittivat Rita Sohlman (sihteeri) ja Juuli Pohjola (harraste- ja nuorisovastaava).
Hallituksessa jatkavat Johanna Hellman, Satu Hanhela (harraste- ja nuorisovastaava), Pekka Koskinen, Susanna Porola sekä Ulla Haponen.

Varajäseniksi valittiin Nea-Reetta Niemi (kalustovastaava), Sirpa Savasmaa ja Dina Enberg.
Hallituksen kaikkia tehtäviä ei ole vielä jaettu osan henkilöistä ollessa poissa.

Blogitiimi onnittelee uutta puheenjohtajaa!
Sini Savanalaa haastatellaan blogiin hieman myöhemmin. Mitä sinä haluaisit kysyä uudelta puheenjohtajalta? Kommentoi alle!

Kisapäiväni kuvina

Kauden toiset koulukisat järjestettiin viime sunnuntaina 1.3. Osallistujia oli mukana erittäin paljon ja kisat olivatkin täynnä. Luokkina ratsastettiin lyhyellä radalla Helppo C:1 ja Helppo B:0, ja pitkällä radalla kisattiin ohjelmalla Helppo B:3.

Kuvia kisapäivän tunnelmasta blogin vakikirjoittajan Annan silmin. Tämä ei tietenkään ole totuus kaikkien kisaajien kisapäivästä, vaan katsaus yhden kisaajan päivän ohjelmaan.



Herätys! Kello soi 6.30. Kisavaatteet päälle, sillä ratsastan päivän ensimmäisessä luokassa. 

Hiusten laitto ja aamupala, joka jäi kuvaamatta.

Virkeänä tallilla. Titta, Satu, Inka ja Sofia tutkimassa päivän lähtölistaa.

Ratsuna tänään Netta. Satulahuovan vaihto ja varusteiden tarkistus.

Saappaat, chapsit ja kannukset jalkaan. Niin kuin arvelin, lähdemme ensimmäisessä verryttelyryhmässä.

Alkuun pieni info kisaajille.



Radan rakennus, aidat pystyyn.

Radan rakennus.

 

Hevosen kuntoonlaitto. Netta virkeällä tuulella.

Yksityistallissa on selkeästi jotain hyvin mielenkiintoista.

Helpossa C:ssä harjan letitys ei ole pakollista, eikä siihen olisi ollut aikaakaan. Mahdollisimman siistinä kuitenkin.

Kameran luovutus muille. Verryttelyä.

Verryttelyä. Netta vähän jännitti alkuun, mutta rentoutui kuitenkin, kun sai totutella tilanteeseen. Lähtovuoromme oli vasta ryhmän viimeisenä, joten jouduimme hieman odottelemaan.

Radalla. Eipä se kovin hyvin mennyt mutta turha sitä on enää surkutella. Uusia kokemuksia ja ratarutiinia kuitenkin!

Hevonen talliin ja varusteet pois, kamera seikkaili vielä omilla teillään. Valkoiset housut pois ja ihanat arkihousut tilalle. Nyt voi keskittyä muihin juttuihin!

Jännittyneitä kisaajia. Melike edessä, Janita takana, Sofia, Inka ja Satu.

Janita ja Melike hiustenlaitossa.

Tarkistin vielä, että Netalla on kaikki hyvin. Se jäi talliin odottelemaan päivän toista rataa.

Ponipojat ulkona. Sää oli tosi sateinen ja kurja, mutta näyttivät kuitenkin viihtyvän.

Söpö oli ainut jota hieman kiinnosti omituinen heppu kameran kanssa. Ei mitään huippuotoksia tullut, kun ruunat oli ihan rauhassa.

Maneesissa kameran säädöt uusiksi. Harmittaa, en saanut yhtäkään tyydyttävää kuvaa. Pitäisi vähän vielä opiskella tuota kameran käyttöä. Radalla Tiina ja Pete, ensimmäisen luokan voittajat.

Radalla Jonna ja Iines, ensimmäisissä koulukisoissaan täällä ollessaan.

Typy ja Ida lopputervehdyksessä.

Hirveä nälkä, siis ruoka-aika.

Nimettömänä pysyttelevä kisaaja täynnä takaa haettuja ruusukkeita.

Päivän nakin aika, jee! Sihteerin hommasta tykkään, saa seurata lähietäisyydeltä tuomarin työtä ja nähdä perusteluja hänen antamilleen pisteille.

Tosin  HeB:0 oli aika nopeatempoinen eikä kisaajien suorituksia ehtinyt seurata. Tärkeä tehtävä kuitenkin.

Kun auttaa muita, saa itsekin apua. Kuvasin kavereiden suorituksia heidän kännyköihinsä. Hyvin meni!

Tulospalvelun tarpeetonta häirintää. Titta ja Annis työn touhussa. Turhaa haahuilua, kun odotetaan viimeisten ratsukoiden suorituksia.

Viimeisten ratojen jälkeen purimme aidat maneesista. Kuva tosin radan rakennuksesta, sillä hylkäsin kamerani purun ajaksi.

Palkintojen jako. Nekku, Netan toinen ratsastaja, sekä Titta jakamassa palkintoja. Kameran säädöt pielessä ja tuloksena vain huonoja kuvia.

Titta ja tarve ylimääräiselle käsiparille. Kisojen jälkeen siivosimme yläkerran ja autoimme ensimmäisen tunnin ratsastajia hevosten laitossa ja esteradan rakennuksessa.

 

 Kiitos kaikille kuvissa esiintyneille sekä kisoihin osallistuneille. Estekisojen vuoro on taas 15.3.

 

Kisojen tulokset löytyvät täältä, kun ne saadaan julkaistua.