Lappeenrannan mestaruudet, osa 1

torstai klo 16.30

Tallilla muutaman tunnin pakattuamme ja saatuamme hevoset lastattua pääsimme lopulta lähtemään hieman kolmen jälkeen. Sadekin ehti loppua ennen lähtöä, joten pääsemme kuivana perille. Ajettavaa on vielä melkein puolentoista tunnin verran. Illalla molemmat ratsut, Lassi ja Muki on tarkoitus vielä ratsastaa, jonka jälkeen pääsemme majoittumaan Karelia Park -kesähotelliin.

Lappeenrannan valtakunnallisten mestaruuskilpailuiden joukkueen esittely

Inka

Olen Inka Laine, 15-vuotias ja olen ratsastanut Poni-Haassa noin 8 vuotta.

Lappeenrantaan lähden 12-vuotiaalla eestiläisellä ratsuponi tammalla Mukilla. Kisaan Lappeenrannassa koulua sekä esteitä.

Muki suoriutuu kouluradoista tasaisesti ja hyvin, esteet ovat vaikeampia, koska Muki on epävarmempi esteillä. Muki on herkkä suusta, joten tuntuman täytyy olla todella rento, ei vain esteillä vaan myös koulussa. Varsinkin esteillä Muki tarvitsee pohjeapuja ennen esteitä. Muki toimii yhtä viisaasti ulkopuolisissa kisoissa kuten kotonakin.

Yhteinen historiani Mukin kanssa ei ole mikään pitkä. Aiemmin, kun Lappeenrannan kisoihin osallistuminen ei ollut tiedossa, menin todella harvoin Mukilla. Nyt olen mennyt varmaan noin puolet kevätkaudesta Mukilla sekä kisasin kevätkauden kotikisoissa. Kaikki kisat eivät menneet ihan putkeen, mutta onnistumisiakin on! Olen myös välillä hoitanut Mukia, kun sen omat hoitajat eivät ole päässeet hoitamaan.

Kilpailuihin olen tietysti valmistautunut hankkimalla kisakamat sekä opetellut molemmat radat (karsinta+finaali) ulkoa. Olen treenannut ratsastuksen aikana niitä liikkeitä, missä on ollut ongelmia sekä käsien lisärentouttamista.

Minulla ei ole erityistä onnenperinnettä kisoissa tai mitään onnea tuovaa esinettä. Kisarutiinini on kerrata neuvot mitä minulle on annettu, sekä käyn radan nopeasti päässäni läpi. Huoltotiimiini kuuluu Mukin omat hoitajat Juuli ja Sofia, jotka toimivat kisahoitajina sekä kisakumppanini Melike.Valmentajani koulussa sekä esteillä toimii Anne Nuutinen.

Tavoitteenani on päästä kouluratsastuksessa finaaleihin ja mitaleille tietysti! Esteillä rima Mukin kanssa on aika alhaalla, kun poni on niin epävarma, joten tavoitteena on saada puhdas rata sekä päästä maaliin.

Kilpailujen jälkeen palataan taas vähäksi aikaa Poni-Haan omiin kisoihin ja ehkä sitten seuraavana vuonna uudestaan, ellei sitten johonkin muihin kisoihin mennä.

Jännitysaste tällä hetkellä on ehkä 7 sekä vähän innostuneisuuttakin löytyy!

Melike 

Olen Melike Dursun, 15 vuotta ja ratsastanut Poni-Haassa 8 vuotta.

Lappeerannassa kilpailen kouluratsastuksessa Mukilla. Muki tai virallisemmin Miami II on 12-vuotias eestiläinen ratsuponi.

Mukin hyvä puoli on sen tasaisuus ja varmuus radalla. Se on kuitenkin melko vaatimaton liikkeiltään, joten on haaste saada se näyttäväksi. Olen alkanut ratsastaa Mukilla vasta loppukeväästä, joten yhteisiä kilometrejä on takana aika vähän.

Olen valmistautunut treenamalla Mukin kanssa ja lisäksi olen parantanut omaa kuntoani. Olen kiinnittänyt paljon huomiota erityisesti istuntaani ja se on tuottanut tulosta. Ratsastan vakituisesti Tintin tunneilla ja nyt kesällä on ollut paljon Annen valmennuksia.

Kisoihin lähtee mukaan suuri kannustusjoukko, omat tukijoukkoni ovat tietysti Mukin toinen ratsastaja Inka sekä Mukin hoitajat Juuli ja Sofia.

Tavoitteena on ratsastaa hyvä rata hyvällä mielellä ja toivottavasti päästä sillä finaaliin. Kisoissa on mukana onnea tuomassa äitini ostama koru kisaurani alusta. Lisäksi uskon rutiineihin. Yritän rauhoittua ja keskittyä sekä kertaan radan mielessäni.

Kisojen jälkeen jatkan tunneilla syksyllä ja ponivuosien päättyessä alan kisata hevosilla. Jos joku kiva hevonen löytyy, olen ehkä ensi vuonna taas mukana tuntiratsastajien kilpailuissa.

Jännitysaste nyt päivää ennen kisoja on 7-8, huomenna on varmasti korkeampi.

Titta

Olen Titta Saari, 21 vuotta. Ratsastusurani on alkanut Poni-Haassa 2001, nykyisin hoidan kolmea tuntsaria, kisaan aktiivisesti ja olen mukana seuran hallituksessa.

Lappeenrannassa kisaan koulua ja esteitä. Ratsuni on 9-vuotias latvialainen ruuna Las Wegass, joka paremmin tunnetaan Lassina. Lassi on loistava kisaratsu, koska se osaa pelastaa ratsastajansa radalla. Muutenkin se on luotettava herrasmies, jonka kanssa yleensä kaikki sujuu mukavasti. Lassin kanssa haaste on saada se liikkumaan rentona, mutta terävänä.

Etelä-Suomen tuntiratsastajien mestaruudet loppukeväästä menivät yli odotusten, sijoitumme karsinnoissa viidensiksi. Lopulta finaalista jäi kaksi ratsukkoa pois ja lähdimme finaaliin sijalta kolme. Ratsastin Lahnuksen ratsastuskoulun L.R. Hermanoksella, jonka kanssa rata meni myös hyvin ja kotiin tultiin hopeamitalin ja sinisen ruusukkeen kanssa. Lassi meni myös vieraalla ratsastajalla finaalissa hyvin, vaikka sillä olikin kolme rataa takana siinä vaiheessa. Vaikka tulos olikin hyvä, radassa oli edelleen paljon parannettavaa, joten vieläkin voimme parantaa!

Olen viimeiset vuodet ratsastanut Suskin estetunnilla ja Tintin valmennustunnilla. Tänä keväänä olen ratsastanut tietysti paljon myös Annen valmennuksessa. Kaikkien opetuksesta olen saanut jotain irti, joten kiitokset menestyksestä pitää jakaa.

Edellisistä kisoista huomasin taas, miten tärkeää on ratsastaa rata rauhassa ja keskittyä tehtävään kerrallaan. Ei pohtia edellistä liikettä tai liikaa ajatella tulevaa. Ajatusten harhaillessa ratsastuksesta tulee helposti kiireisen oloista. Tämä nimenomaan positiivisessa mielessä, koska onnistuin tässä viimeksi. Treenattavaa löytyy paljon varsinkin istunnastani ja myös siinä, miten saan Lassin liikkumaan. Sain muuten myös onnen esineen, sillä isäni oli laittanut eväisiini pienen suklaamunasta tulleen Hemulin. Hemuli lähtee varmasti mukaan myös Lappeenrantaan.

Koulussa on jatkettu treenaamista siitä, mihin jäätiin ennen Hyvinkään kisoja. Lisäksi on tietysti myös hypätty ja keskitytty isompiin ratoihin. Koska kyseessä on vuoden pääkisa, olen myös käyttänyt aikaa varusteiden hankkimiseen ja huoltamiseen. Tarkemmin valmistautumisestani voi lukea blogistani.

Koulussa tavoitteena on uusia viime vuotinen finaalipaikka ja finaalissa ratsastaa vähintään yhtä hyvin kuin Hyvinkäällä. Realistinen tavoite on sijoittua finaalissa, vaikka voittamaan sitä kai aina lähdetään. Estepuolella ensisijaisesti haluan ratsastaa siistin radan, mutta kaiken osuessa nappiin meillä on ihan realistiset mahdollisuudet mitaleille. Lassi on osoittanut yllättävän paljon kykyjä myös estehevosena kesän treeneissä ja kaikki taitaa olla kiinni ratsastajasta, molemmissa lajeissa.
Lassin hoitaja Aura oli korvaamaton Hyvinkäällä ja saa Lassin hoidon vastuulleen myös Lappeenrannassa. Lisäksi tiimissä on Netta auttamassa minua kisajännityksen keskellä ja siskoni Jatta saa luultavasti olla se onnellinen, johon voin purkaa stressini. Lisäksi mukaan on lähdössä iso kannustusjoukko, jonka merkitystä ei saa vähätellä.

Syksy on ratsastusten suhteen vielä aika auki. Ainoa varma on, että jatkan kilpailemista, joko tuntihevosilla tai sitten esimerkiksi vuokrahevosella.

Jännitysasteeni on nyt juuri ennen lähtöä 7.

Ametist

Tallille oli tullut hevosten loman aikana uusi hevonen, tamma nimeltä Ametist. Ametist on viisi vuotias puoliverinen, erittäin sympaattisen oloinen neiti joka hieman arasteli korviin koskemista. Toivottavasti tamma osoittautuu kelvoksi tuntihevoseksi ja jää Poni-Hakaan!

Pienen hetken tallissa ollut Voletsekki taas oli jatkanut matkaansa jonnekin eteenpäin. Samoin Alba lähti koeajalle Pia Varjosen tallille. Talli on sama minne lähtivät aiemmin Ultra ja Misu.

Poniruunien kuulumisia laitumelta

Vielä on lomaa jäljellä - ainakin näillä poneilla. Parissa viikossa ne olivat saaneet koko laitumen kaluttua viimeisiä heinänkorsia myöten. Ötökät näyttivät hieman kiusaavan, muuten ponien elämä laitumella oli ansaitun leppoisaa.

Kesän leirit ja kurssit jatkuvat vielä parin viikon ajan maanantaista 22.7. alkaen, joiden jälkeen starttaakin jo syyskausi. Tästä pääset katsomaan vapaita paikkoja kesän viimeisille hevoskursseille, sekä syyskaudella alkaville alkeis- ja tenavakursseille.

Muista vastata oikean sivupalkin kyselyyn koskien Lappeenrannan kisoista tulevia blogitekstejä! Näin pääset omalla mielipiteelläsi vaikuttamaan blogin sisältöön tulevien viikkojen aikana.

Kurkistus Lappeenrannan valmisteluihin

Team Urpon kuntohaaste - fiiliksiä alkutestin tuloksista

Kuntohaaste starttasi alkutestillä, jolla mitattiin joukkueen lähtötaso aerobisessa kunnossa 1500m juoksulla. Testi juostaan joko maneesissa tai ratsastuskentällä, ja vertailukohtana ovat samanikäiset harrasteratsastajat. Joten yläasteen aikaiset mittaristot eivät onneksi määrittäneet tämän testin tulosta, mutta silti testin suorittaminen jännitti.

Joukkueena Team Urpo pärjäsi testissä hyvin. Vaikka vertailuarvoilla joukkueemme kuntotaso on keskimääräistä parempi, treenimotivaatiota löytyy silti ja tavoitteenamme on tietysti parantaa testitulosta lopputestiin! Kuten osa joukkueen jäsenistä ohessa kertoo, helpolla emme itseämme aio päästää ja rääkkiä on siis luvassa.

Minna Bode: 

Juoksutestin tulos kertoi, että tasoni on 4/5, joka ei ole huono ihmiselle, joka harvoin juoksee. Ilmeisesti portaiden kävely ja ratsastus kuitenkin pitävät yleiskuntoa yllä ihan sopivasti. Otimme vielä testin jälkeen painonpudotushaasteenkin vastaan... Hmmm.

Testin jälkeen minulla alkoikin sopivasti ratsastusleiri Ypäjällä, jonka ansiosta painoa putosi yhtään kärvistelemättä yli kilo viikossa. Kuntoa parannettiin juoksentelemalla pitkin Ypäjän mäkiä: asuntolasta aamiaiselle, aamiaiselta tallille, tallilta ratsastustunnin jälkeen lounaalle, lounaalta tallille jne. Kävelyä (välillä jopa juoksua), ratsastusta ja hevosenhoitoa sisältävä työleiri oli ilmeisen onnistunut.

Juoksua olen leirin jälkeen kokeillut kerran intervallityylillä, mutta muuta - kuten ratsastusta ja kävelyä - on tullut harrastettua sitäkin enemmän. Nyt, kun ratsastuskausi on tauolla kesän ajan, löytyy toivottavasti minullakin enemmän intoa ja aikaa juoksemiseen. Seuraava kuntotestihän on JO marraskuussa – kiirettä alkaa pitää :)

Katja Karhia:

En ole juossut 1500m testiä sitten yläasteen, vaikka muuten harrastan juoksemista aktiivisesti useimmiten aamulenkeillä. Juoksin matkan maneesissa aikaan 8,04 min ja tulos oli 5/5 eli kuntoni on vertailuryhmässä erittäin hyvä. Yllätyin todella, sillä odotin keskinkertaista tulosta. Tuntui, että suoritustakin olisi vielä pystynyt kirimään. Tuloksesta huolimatta aion lisätä treenejä ja parantaa tulosta, menisikö juoksu syksyllä jo lähemmäksi 7 minuutin aikaa..?

Motivaatiota ja tavoitetta on parantaa kestävyys- ja lihaskuntoa sekä pudottaa painoa kuntohaasteen aikana. Ratsastan normaalisti tunnin viikossa ja olen huomannut jo puolen vuoden kuntosaliharjoittelun parantavan istuntaa isoiliikkeisillä hevosilla. Silti oman kropan hallinnassa on vielä tekemistä, joten aion jatkaa salitreenejä ja lisätä aerobista treeniä.

Kesä onkin hyvää aikaa ulkolajeille, joten aion vaihtaa ratsastus- ja tanssitunnit kesälomien ajaksi juoksuun, uintiin ja pyöräilyyn. Tavoitteena on, että ainakin oma kroppa jaksaisi paremmin heinäkuun lopulla 5 päivän läpiratsastuskurssilla!

Soile Kulmala:

Kolmen viikottaisen ratsastustunnin lisäksi harrastan pilatesta, hiihtoa ja pyöräilyä. Liikuttua tulee siis jonkinverran, vähintäänkin reilusti yli terveysliikuntasuositusten per viikko. Kuitenkin ratsastaessa esim. Dellaa tai Anttia tuntuu, että homma menee kovaksi puuskuttamiseksi. Lahjaksi saatu sykemittari paljastaakin, että tosiaan ratsastus on tiukkaa liikuntaa, keskisyke nousee helposti lähelle 140 ja maksimi huitelee pahimmillaan tai parhaimmillaan 180 tienoilla. Kaloreita kuluu 600 kilokalorin verran helposti ja treenivaste viisiportaisella asteikolla on aina yli kolme, mikä tarkoittaa jonkin verran aerobista kuntoa kehittävää suoritustasoa. Toki ratsastus on taitolaji, mutta fiilis on se, että kuntoa pitäisi kohottaa, jotta saisi nauttia tallin makeimpien heppojen kyydeistä täysillä.

Ennen kuntotestiä testasin kotona, että jaksan hölkätä tuon matkan. Ratsastuskentällä testattiin parin muun Urpon kanssa viikko ennen testiä. Testitulokseksi sain 4/5 eli kuntoni on hyvä. Ennakkoon olin ajatellut, että kuntoni on keskinkertainen eli tulos oli tässä mielessä iloinen yllätys. Kummastuttaa kuitenkin, että oma fiilis on se, että kunto ei ole riittävä ratsastusta silmällä pitäen. Ovatko ikäiseni harrastajaratsastajat siis huonokuntoisia vai kenties paljon taitavampia ja siten selviävät vähäisemmällä ponnistelulla? Viis siitä, omaan fiilikseen on luotettava ja jäihän tuossa vielä parannettavaa. Noin puoli minuuttia pitää nipistää juoksuajasta, jotta tulos olisi erinomainen. Harrastuslistaan on siis lisätty lenkkeily kävellen ja juosten!

Katja Parkkila:

Kuntohaasteessa sain tuloksen erittäin hyvä (5/5) omassa ikäryhmässäni. Tulos yllätti positiivisesti, sillä vaikka lenkkeilen päivittäin koiran kanssa (juosten/kävellen) ja ratsastan 2 kertaa viikossa, niin en koe olevani aerobisesti erityisen hyvässä kunnossa. Hieman siis epäilyttää kuntohaasteen luokittelu – olisikohan se hieman löperö? Kuntohaasteen alkutestiin en valmistautunut sen kummemmin ja juoksun jälkeen jäi hieman fiilis, että olisi voinut vetää kovempaakin (olisi pitänyt alusta saakka juosta kovempaa tai aloittaa loppukiri jo puolivälissä).

Osallistuin kuntohaasteeseen, sillä uskon että parempi kunto vie myös ratsastusta eteenpäin ja yhdessä tekeminen on aina kivaa! Vaikka kuntohaaste testaa nimenomaan aerobisen kunnon kehitystä, niin kaikki tiedämme, että juoksu vaatii myös hyviä vatsa/selkälihaksia. Itse haluankin keskittyä haasteen aikana erityisesti lihaskunnon ja joustavuuden parantamiseen. Salille en ehdi, mutta punnerruksia, vatsaliikkeitä, venyttelyä yms. on helppo tehdä kotonakin ja jopa työpäivän aikana. Ja tietysti lopputestissä olisi kiva juosta hieman parempi aika Treenirutiinit ovat tosin vielä hieman hakusassa.

Team Urpo toivottaa kaikille lämmintä kesää ja treeni-iloa! Nyt ainakin kelit suosii, joten ulkoilemaan vaan - muuallekin kuin lähiterassille. ;)

Kannattaa myös tutustua treenivinkkeihin: ratsastajankunto.fi

Kuva Minna Riitala

Juhlat alkakoon, alla kuutamon

Tästä kesä voi alkaa, nosta tanssija jalkaa,

kohta pääsee rytmiin, hypnoosiin ja transsiin.

Päättymättömät illat, polttamattomat sillat,

aamunhetken taikaa, keskikesän aikaa.

Lähtötunnelmissa

Matkalla

Torstaina ratsastettiin yhdeksän poniruunaa ja Hopsu Sotunkiin laitumelle. Jo perinteisellä reissulla ponitkin innostuivat ja Hopsu varsinkin tiesi kyllä mihin oltiin menossa. Muilla olikin sitten työ pysyä perässä. Olemuksissa oli kesäloman riemua, kun lauma tarkisti tuttua laiduntaan.

Kesä on niin ihmeellistä aikaa,

sitä tuntee elävänsä taas.

Ja kesäyöt on täynnä outoa taikaa,

joka sydämet yhteen kuljettaa.

(c) Minna Riitala

Tammojen kesänaapurit
(c) Minna Riitala

Kesän riemua
(c) Minna Riitala

Ruunia kiinnosti enemmän ruoka
(c) Minna Riitala

(c) Minna Riitala

Perjantaina oli sitten loppujen hevosten vuoro. Kaksi rekkaa ja kaksi traileria lastattiin täyteen aamulla ja tammojen, sekä Roin ja Nallen matka Orimattilaan alkoi. Toisella kierroksella rekkoihin pakattiin loput ruunat. Tilaa on molemmilla laumoilla hehtaareittain eikä syötäväkään lopu kesken. Tammat aloittivat tarkistamalla laitumen aidat ja tutustumalla uusiin naapureihin. Ruunia kiinnosti enemmän ruoka, irroittelulle on aikaa myöhemminkin.

Neljän viikon kesälomaa on siis edessä ja heinäkuussa tallissa odottaa taas koko joukko levänneitä (ja todennäköisesti myös lihoneita) hevosia. Blogikin jäänee kesälomalle, muutama aloiteltu postaus saatetaan julkaista lähiviikkoina, mutta sen näkee sitten. Joka tapauksessa toivotamme kaikille hyvää kesää!


Kursivoidut tekstit lainauksia Valvomolta ja Eurooppa 3:lta.

Kysely kesän kunniaksi

Muutama postaus on vielä viimeiselyä vaille valmis julkaistavaksi. Niiden jälkeen blogikin viettää hiljaiseloa hevosten kesäloman yli. Kesäloman jälkeen on vain muutama viikko aikaa ennen Lappeenrannan valtakunnallisia tuntiratsastajien mestaruuksia. Niistä kertomiseen on monta ideaa, joten vastatkaa sivupalkissa olevaan kyselyyn ja vaikuttakaa itse siihen, minkälaisia tekstejä saatte lukea elokuun alussa.

Vaihtoehdoista vähän tarkemmin:

Pikkupostaus: lyhyt teksti tai ajankohtainen kuva, joita laitetaan aina kun tapahtuu. Eli melkein onlinena.
Päiväpostaus: joka päivä kerrotaan mitä on tapahtunut ja mukaan liitetään tietysti kuvia.
Iso postaus: kisojen jälkeen tehdään yksi isompi postaus koko reissusta ja tunnelmista kisojen jälkeen.
Joukkue-esittely: vähän samantapainen kuin Hyvinkään joukkueesta aiemmin tehty.

Jos jollain on muita hyviä ideoita, mistä haluaisi lukea kisoihin liittyen (tai miksei myös liittymättömästi), kommentteja voi laittaa tähän tekstiin. Joukkue-esittelyyn otetaan mielellään myös kysymyksiä vastaan.

Lisäksi loppuhuomautuksena: Google Reader poistuu heinäkuun alussa käytöstä, joten jos luet blogia sitä kautta, muista vaihtaa seuraamiskanava esimerkiksi Bloggerin lukija-palkin kautta tapahtuvaksi tai Bloglovin'iin.

Ahkera hoitaja palkitaan

Kesäkaudella poneilla järjestetään arki-iltaisin alkeis- ja tenavakursseja. Usein taluttavat hoitajat palkitaankin melkein viikottain niin sanotuilla "hoitsuridoilla", jossa hoitajat pääsevät ratsastamaan omalla tai jonkun muun hoitoponilla valvotusti.

Keskiviikkona 19.6. pidetyssä hoitsuridassa kaikki tytöt ratsastivat villisti ilman satulaa. Muutama siisti selästä tippuminen tapahtui, mutta niistä ei valitettavasti ole kuvamateriaalia.

Lisää kuvia täältä!

Inka ja Pingis.

Petra ja Helinä.

Oikealta puolelta selkään kiipeäminen tuotti viestissä vaikeuksia... Erika ja Beetta, auttamassa Sofia ja Assi.

Sanna ja Caruso.

Anna-Liisa ja Pete.

Emilia ja Zombi.

Lopuksi sai ratsastaa väärinpäin tai naistensatulassa. Mallia näyttävät Sanna ja Caruso, sekä Anni ja Hopsu.

Videomateriaalia viestistä tulossa!

Suomen Ratsastajainliiton kuntohaaste otettu vastaan!

 Ratsastus on urheilua!

 

Poni-Haan ratsastajat ottivat Suomen Ratsastajainliiton kuntohaasteen vastaan. Kyseessä on joukkuekilpailu, jossa kuntoillaan puoli vuotta, ja voittaja on kuntoaan eniten kohottanut joukkue. Poni-Haan ratsastajia edustaa seitsemän reippaan naisen joukkue: Team Urpo! Kilpailuun kuuluu alku- ja lopputestaus, joista alkutestaus – 1500m juoksu ratsastuskentällä – juostiin Urpon päivänä. Ennen starttia ilmassa poreili jopa pientä jännitystä ja naurunremakka syntyi viimeistään siitä, kun saimme oikeat numerolaput rintaamme.

Team Urpo – Poni-Haan kuntohaastejoukkue. Kuvassa vasemmalla takana Soile, Katja K., Katja P., Minna, Sofia, Jenny, edessä Sanna sekä testaajamme Teresa.

Maneesiin mitattiin juoksurata ja 1500 metriä kertyy kun juostaan kulmia nuollen koko maneesi ympäri yhdeksän kertaa ja vielä kuusi metriä päälle. Alkuverkan jälkeen ei kun matkaan!

Team Urpo starttiviivalla.

Joukkueemme otti alkutestin tosissaan, mutta kuitenkin pilke silmäkulmassa, vähintäänkin purimme koululiikuntatraumojamme.

Miksi sitten kohottaa kuntoaan? Niiden perinteisten ja kaikkien tuntemien syiden lisäksi uskomme, että hevoset kiittävät kun jaksamme koordinoida apumme ja hallita kroppamme paremmin. 

Loppuverkka ja -kiri sopivat samaan kuvaan.

  "Vain liikunnan nautinto on pakollista" 

 

Teksti Soile Kulmala.