Esittelyssä Poni-Haan opettajat: Teete

Teete ja Helmi

Seuraavaksi esittelyssä hevosopettaja Terhi "Teete" Laurila.


1. Missä aloitit ratsastuksen?
Ruskeasuolla
2. Koulutuksesi?
Maatalous-metsätieteiden maisteri, Filosofian tohtori, Ratsastuksenopettaja
3. Saavutuksesi?
Suomenhevosten mestaruuksista kenttäratsastuksessa: 1 pronssi, 2 hopeaa ja 3 kultamitalia (1992-1998) Kouluratsastuksesta 1 pronssi ja 6 hopeamitalia Veteraanien koulumestaruuksista 3 kulta ja 1 hopeamitali (2007-2011)
4. Omat hevosesi?
Nette (SG Anisette) 12v. pv tamma, Nökö (Moondelight Lord Loxley) 3v. Welshcob ruuna
5. Lempi tuntiponi, miksi?


Broidi, omakouluttama/sisäänratsastama

Historian havinaa: Teete ja Mano-Pekka

6. Lempi tuntihevonen, miksi?


Hopsu! Sillä on eniten huumorintajua


7.Millainen on hyvä oppilas?
Keskittyy ja yrittää. Realistinen käsitys omista kyvyistä


8. Opettajan urasi tähtihetki?


Aina kun oppilas oivaltaa asian


9. Mukavinta työssäsi?


Tapaa mukavia ihmisiä. Saa olla hevosten kanssa




Pssst... Olethan huomannut, että Teete kirjoittaa kolumnia Hippos-lehteen?

Nuorten hevosten irtohypytystä

Toisena pääsiäispäivänä oli Poni-Haassa tilaisuus nähdä miten nuorten hevosten estehyppykykyjä arvioidaan irtohypyttämällä. Suski oli järjestänyt ystävilleen mahdollisuuden päästä kokeilemaan sitä ja meille muille mielenkiintoisen esityksen. Katsojia oli kertynyt mukavasti, vaikka pääsiäislomat taisivatkin verottaa osallistujia.

Mukana oli kymmenkunta 1­–4 -vuotiasta ja erirotuista hevosta. Yksivuotiaille vain esiteltiin rataa, eli kävelytettiin maapuomien yli. Suskin mielestä alle kaksivuotiaita ei pidä irtohypyttää. Nelijalkaisille osallistujille tämä oli myös tilaisuus harjoitella olemista ja esiintymistä vieraassa paikassa ja yleisön edessä.

Maneesin takaseinälle oli rakennettu kuja, jossa oli maapuomista, ristikosta, kahdesta pystyesteeestä ja okserista tehty rata. Kujan sivuilla oli avustajia kannustamassa hevosta tarvittaessa eteenpäin ja loppupäässä ottamassa sitä kiinni. Siinä käytettiin apuna herkkuämpäriä, joka tehosi etenkin suomenhevosiin.

Jokainen hevonen talutettiin ensin maneesissa pari kierrosta ja sitten kujan läpi maapuomeilla, ennen kuin se päästettiin irti toisessa päässä. Ensimmäisellä kierroksella puomit olivat maassa, sitten niitä nostettiin sen mukaan miten hevonen suoriutui. Jokainen kokelas juoksi muutaman kerran radan läpi. Tärkeintä oli jättää hevoselle viimeiseksi onnistunut kokemus. Hevosen koosta ja hyppytyylistä riippuen esteiden välejäkin muuteltiin.

Oli hauskaa nähdä keskenään hyvin erilaisten hevosten suorituksia ja etenkin kuulla Suskin asiantuntevaa selostusta. Valitettavasti ääni puuttuu tästä videokyhäelmästä, sillä se oli pakko poistaa kokonaan pätkien lyhyyden takia. Mutta jos vastaava mahdollisuus tarjoutuu joko Poni-Haassa tai muualla, suosittelen ehdottomasti menemään paikalle!

Jutun kirjoitti Johanna Hellman